Waiwaishoitoa Orivedellä 1910

Köyhäinhoidosta on tainnut muodostua minulle jonkinlainen vakioaihe, johon aina uudestaan palaan. Nyt huomasin Aamulehdessä 13.7.1911 ilmestyneen jutun Oriveden kunnan vaivaishoitokertomuksesta vuodelta 1910. Siitä kävi ensinnäkin ilmi, että kunnassa toimi vaivaishoitohallitus. Nykyään sanoisimme sitä lautakunnaksi. Siihen kuului pelkästään miehiä. Sahanisännöitsijä, kaksi maanviljelijää, torppari ja kaksi jalkinetyöntekijää muodostivat hallituksen. Vaivaishoidon esimiehenä toimi liikemies ja varaesimiehenä maanviljelijä. Hallitus oli vuoden aikana kokoontunut 17 kertaa ja pykäliä oli pöytäkirjaan kertynyt 211. Käsiteltävää siis riitti. 

Kunnassa oli vaivaistalo, jota myöhemmin varmaan ruvettiin kutsumaan kunnalliskodiksi, sitten vanhainkodiksi ja mikä yksikkö lieneekään nyt nimeltään, jos vielä on olemassa. Vanhusten lisäksi vaivaistalossa hoidettiin myös mielisairaita ja kehitysvammaisia ("vanhuuttaan heikot, waiwaiset, mielisairaat ja tylsämieliset"). Vuoden 1910 kuluessa laitoksessa oli hoidettu 99 henkilöä, joista pois oli päässyt kahdeksan, kuollut yhdeksän ja karannut kolme henkilöä. Talossa oli hevosia, lehmiä, sikoja ja lampaita. Voisi kuvitella siellä harjoitetun myös maanviljelystä, koska henkilökuntaan kuului työnjohtaja.

Kuvituksena Daniel Nyblinin valokuva Magnus Enckellin teoksesta Espanjalaisia kerjäläisiä.

Juttu ei paljonkaan kerro muusta avustustoiminnasta. Tilinpäätöstietojen yhteydessä tosin mainitaan, että avustuksia nautti kaikkiaan 238 henkilöä. Erikseen on kirjattu eläke- ja hoitomaksut, joten luultavasti ainakin lapsia, mutta mahdollisesti myös osaa vanhuksista hoidettiin yksityiskodeissa. Lehden tiedoista ei selviä, miten hoitopaikat hankittiin. Kun kunnassa kuitenkin oli vaivaishoitohallitus, voisi kuvitella, ettei huutokauppoja enää pidetty. Tosin piirimiesjärjestelmää ei näytä kunnassa tuolloin olleen. Avustuksia on myönnetty lääke-, sairaushuone- ja koulukuluihin.