Äitienpäivää

Äitienpäivää lienee maaseudullakin vietetty jo ennen sotia. Olen mielestäni nähnyt äitienpäiväkortteja tuolta ajalta. Myös juhlatilaisuuksia järjestettiin, usein kouluilla, ja ne keräsivät paljon osallistujia. Lahjoja ei varmaankaan annettu, rahaa ei sellaiseen ollut. Niissä taloissa, missä oli karjaa, ei äidille tarjoiltu kahvia sänkyyn, tuskinpa muissakaan. Karja oli hoidettava, ja sen teki useimmiten äiti, äitienpäivänäkin. 

Viisikymmentä vuotta sitten äitienpäivä sattui samalle päivälle kuin tänä vuonna, siis 13.5. Selailin hiljattain tuon vuoden lehtiä. Äitienpäiväjuhlia oli tarjolla monilla kylillä. Kaupat myös mainostivat äideille sopivia lahjoja. Ilmeisesti niitä oli vähitellen ruvettu antamaan, vaikka omasta kodista en tapaa vielä tuolta ajalta muista, kortteja kyllä tehtiin ja annettiin. Mitä sitten lahjaksi tarjottiin? Kankaita, esiliinoja, sukkia, puseroita, kemikalitavaroita, taloustavaroita, pesukoneita, pölynimureita, vatkaimia ym. Yksi mainos meni sentään vähän viihteen puolelle, tarjolla oli matkaradioita. Se tosin viittasi äitiin vain kuvalla. Hm, mahtoikohan äiti noista lahjoista ilahtua?

Mitä sitten itse toivon äitienpäivälahjaksi? Kukkia, se on ehdoton toivomukseni. Tavaraa minulla on vaikka muille antaa, joten sellaista en toivo. Vaatteetkin mieluummin valitsen itse. Jotain hemmottelevaa voisi olla mukava saada, parfyymiä, kosmetiikkaa, lahjakortti jalkahoitoon tai jotain vastaavaa. No, ei sillä kaikenkaikkiaan ole niin väliä. Pääasiahan on hyvä tarkoitus, että muistetaan.

Mukavaa äitienpäivää kaikille äideille ja virkistävää sunnuntaipäivää kaikille muillekin!