Miksi?

Hyvinkään ampumistapaus on taas nostanut pintaan yritykset etsiä tällaisten tilanteiden taustalla olevia syitä. On kuultu ne tavalliset syrjäytyminen, koulukiusaaminen (josta tässä viimeisessä ei ainakaan vielä ole puhuttu), mielenterveysongelmat, aatteelliset motiivit ja juuri äsken näkyi verkossa mainitun myös juopottelu. Ajattelin ottaa mukaan myös historiallisen näkökulman.

Kautta historian on väkivaltaan turvauduttu aatteen tai vallanhalun takia. Yleensä kohteena oli joku valtaapitävä. Kun tekniikka antoi myöten (pommeja opittiin rakentamaan), ei kaihdettu myöskään täysin satunnaisten sivullisten surmaamista. Ei vaikka nämä olisivat kuuluneet omaan kansaan, uskontokuntaan tai aateveljiin. Omasta nuoruudesta muistan Italian ja Saksan terroristit. Silloin Euroopassa opittiin kaduilla ja asemilla varomaan yksinäisiä matkalaukkuja ja autoja. Se, miten näihin tekoihin on myöhemmin suhtauduttu, riippuu historiankirjoittajista. Voittajan mukaan väkivallantekojen tekijät ovat joko jääneet terroristeiksi tai heistä on tullut itsenäisyystaistelijoita. Anders Behring Breivik kuuluu jollain tavalla tähän terroristikategoriaan. Muillakin terroriin syyllistyneillä - olivatpa he sitten jonkun järjestön jäseniä tai yksittäisiä toimijoita - on saattanut olla taustallaan myös mielenterveysongelmia.

Entä sitten nämä muut? Kautta historian ollut väkivaltaa, niin muita kohtaan kuin omaan itseen kohdistuvaa. Joku perinnöllisyyttä paremmin tunteva voisi kertoa, mikä osuus sillä on ollut lajin säilymisessä. Onko meillä kaikilla jokin väkivaltageeni, joka sitten toisilla aiheuttaa helpommin toimintoja, jotka vahingoittavat täysin rauhallisia kanssaihmisiä? Uutta näissä tilanteissa on ollut halu tappaa mahdollisimman monta. Sama on näkynyt myös perhesurmissa. On pakko kysyä, onko taustalla halu saada oma osansa julkisuudesta. Sitähän nämä teot saavat, varmasti ihan liikaa. Myös mallin mukaan toimimista lienee mukana. Aiemmat vastaavanlaiset tapahtumat, pelit, elokuvat, verkkossa toimivat väkivaltaa ihannoivat ryhmät ja kaikki vastaava antavat mallia siihen, miten toimia. En kuitenkaan usko, että ne pelkästään saavat ketään tarttumaan aseeseen.

Väitän, että syrjäytyneillä, kiusatuilla, lähes kaikilla mielenterveysongelmaisilla ja päihteiden käyttäjillä on kuitenkin oma tahto. Valtaosasta heistä ei tule väkivaltaisia. Ymmärtääkseni Myyrmäen, Jokelan, Kauhajoen tai Hyvinkään tappajista kukaan ei ole ollut edes pahimmasta päästä edellä mainituista ongelmista kärsivistä. Ongelmat kuuluvat elämään, ne eivät oikeuta väkivaltaa. Myös humalassa hölmöilyyn suhtautumisen tulisi muuttua koko yhteiskunnassa. Alkoholinkäyttö ei kelpaa selitykseksi. Vastuu on tekijällä, ei päihteellä tai ympäristöllä. Tämä viesti olisi saatava läpi myös tunteilla ja syyllisten etsinnällä mässäilevään mediaan.

Ampuma-aseet tulisi säilyttää lukitussa asekaapissa. Todiste (mikä?) kaapista pitäisi vaatia aselupaa annettaessa. Aseiden omistajien pitäisi tarkasti miettiä myös avaimen säilytyspaikka. En usko, että aseita kannattaa säilyttää keskitetysti. Siinä on liian hyvä nahdollisuus rikollisille suuren asemäärän hankkimiseen yhdellä murtokeikalla. Poliisin tulisi ottaa lupa ja aseet hyvin herkästi pois, jos se joutuu puuttumaan väkivaltaan, uhkailuun, juopotteluun tai muuhun häiritsevään käytökseen. Aseita haluavat eläkööt ihmisiksi! Nyt joku sanoo, että tappaja löytää aina jonkin aseen. Löytää tietysti, mutta veitsenkäyttäjää on paljon helpompi paeta kuin ampuma-aseella varustautunutta. Hänet on myös mahdollista porukalla taltuttaa. Ampuminen voi tapahtua hyvinkin kaukaa, veitsen tai vastaavan käyttö edellyttää lähikontaktia uhriin. Vaikka luvattomia aseita liikkuu, ei niitä ainakaan hetken mielijohteesta saa käsiinsä. 

Lopuksi vielä se jatkuva ongelma. Nämä tapahtumat pitäisi muistaa, kun säästöpäätöksiä tehdään, koskevat ne sitten kouluja, terveydenhoitoa mielenterveystyö mukaan lukien tai kotiavun saamista. Mihin rahat oikein menevät, kun meillä ei kohta ole varaa mihinkään palveluihin? Eläkejärjestelmämme on vakuutettu olevan hyvin toimiva, eikä liene budjettirahoitteinen. Säästäminen alkoi jo paljon ennen eurokriisiä, joten Kreikkakaan ei kelpaa selitykseksi.

Yhteiskunnan pitää luoda edellytykset sille, että sairastuneet saavat apua. Meidän kaikkien pitää yrittää kuunnella lähimmäisiämme ja puuttua väärään käyttäytymiseen, kuten kiusaamiseen ja rasismiin. Lopulta kuitenkin jokainen on vastuussa omista teoistaan.