Juhannuskylää

Aamulehdessä oli 25.5.1911 nimimerkin Majan muuttaja laatima kirjoitus Häviävää Juhannuskylää. Kirjoittaja ilmaisi huolensa siitä, ettei Juhannuskylästä lähtemään joutuville torppareille löytynyt kaupungin alueelta uutta mökinpaikkaa kohtuullisilla ehdoilla. Osa oli jo purkanut töllinsä ja siirtänyt sen Pispalaan tai Järvensivulle. Useat torpankontrahdit olivat noihin aikoihin päättyneet, osalla oli vielä joitakin vuosia jäljellä. Erkkilän tiluksia hankkinut kaupunki ei enää vuokrasopimuksia uusinut, vaan alueelle alkoi nousta kivitaloja. 

Tähän lyhyt selitys Tampereen historiasta. Juhannuskylä sijaitsee Satakunnankadun, rautatien ja Lapintien rajoittamalla alueella. Kysessä on siis tuomiokirkon ympäristö. Se oli aikanaan ollut Messukylää, kuten muukin kosken itäpuoli ja torpat olivat olleet Erkkilän talon tai Hatanpään kartanon mailla. Alue oli liitetty Tampereeseen 1800-luvun loppupuolella. Pispala taas oli tuohon aikaan Pirkkalaa.

Myös Kyttälässä kehitys oli ollut samanlaista. Alueen historiaa on käsitelty Koskesta voimaa-sivustolla, joka onkin mainio opas Tampereen historiaan. Kyttäläläiset torpparit olivat kuitenkin saaneet siirtää mökkinsä Tammelaan tai Armonkalliolle. Jutun kirjoittajan mukaan vastaavanlaista mahdollisuutta ei jussinkyläläisille tarjottu. Kaupunginosan muutosta taisi kuitenkin hidastaa maailmansota. Vuoden 1918 taistelut varmaan jättivät jälkensä myös Juhannuskylään. Aluetta on käsitelty edellä mainitulla sivustolla, jossa on myös kaksi rakennuskannan muutosta hyvin kuvaavaa valokuvaa.

Juhannuskylässä on säilynyt noita torppien purkamisen jälkeen rakennettuja taloja. Useimmat taitavat olla kivitaloja, mutta jokin puutalokin mielestäni on lähellä Erkkilän siltaa. Tietysti 60- ja 70-luvun rakennuksia on joukossa. Näin numerotorpista päädyttiin elementtitaloihin.

Juhannuskylää sillan pielestä

Tuomiokirkon ikkuna