Fredrik Theodor - murtovaras

Fredrik Theodor syntyi 1815 Suoniemellä. Kaksitoistavuotiaana hän muun perheen mukana muutti Mouhijärvelle, missä hänen isänsä rupesi puustellin vuokraviljelijäksi. Muuttomatka ei ollut pitkä, kyseessä olivat naapuripitäjät. Puustellin hoito sujui hyvin niin kauan kuin oman perheen lapsista riitti työvoimaa. Kun lapset aikuistuivat, he hankkivat ammatit ja perustivat perheet. Kaikkia ei puustelli elättänyt. Fredrikin vanhin veli yritti vielä hoitaa puustellia isänsä jälkeen, mutta lopulta kaikki joutuivat muuttamaan sieltä. Sosialinen nousu taittui laskuksi. Useimmista tuli itsellisiä.

Fredrik Theodor lähti 1837 Turkuun tai sinne hänen ainakin piti rippikirjamerkinnän mukaan mennä. Turun seurakuntien muuttaneissa häntä ei näy. Todennäköisesti hän on jäänyt johonkin lähikuntaan, mahdollisesti Lemuun tai Askaisille. Mahdollisesti hän oli renkinä, koska muutakaan ammattia hänellä ei myöhemmin näyttäisi olleen. Turun seudulla hän hankki itselleen rikoshistorian. Mouhijärven myöhemmät rippikirjat tietävät kertoa, että hänet määrättiin  1840 raastuvanoikeudessa (Turun?) varkaudesta, palveluksesta karkaamisesta ja murtovarkaudesta kärsimään 40 paria raippoja ja julkinen kirkkorangaistus. Tämä ei kuitenkaan auttanut. 1844 hän oli taas tuomiolla, tällä kertaa Lemun käräjäoikeudessa. Murtovarkaudesta seurasi sama rangaistus kuin aiemminkin. Häntä ilmeisesti kuultiin myös varkaudesta Liedossa ja väärennöksestä Ikaalisissa.

Ehkä Fredrik Theodor istui jalkapuussakin, mutta tuskin tässä, joka on Ulvilan Pyhän Olavin  kirkosta. Lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ulvilan_jalkapuut.JPG
 Vuonna 1849 Fredrik Theodor palasi Mouhijärvelle. Hän avioitui erään Kaisa-lesken kanssa ja sai hänen kanssaan pojan, joka kuitenkin kuoli pienenä. Fredrik työskenteli ensin renkinä, sittemmin perhe eli itsellisinä. Rehellinen elämä ei nytkään pitkään jaksanut viehättää. 1852 tuli käräjäoikeudelta tuomio varkaudesta ja murtovarkaudesta. Ilmeisesti tässä vaiheessa olisi vankila ollut edessä, kun kyseessä oli kolmas kerta. Rippikirjoihin on kuitenkin tehty merkintä, että hän on lähtenyt paikkakunnalta ("Orten afviken").

Tämän jälkeen Fredrik Theodorista ei näy mitään merkkiä. Vaimonsa luokse hän ei enää palannut, tämä sai 1872 alkaviin rippikirjoihin merkinnän leski. Voisi ajatella, että hän pakoili aikansa, mutta joutui lopulta telkien taakse. Kenties hän kuoli vankilassa. Etsin häntä Turun lääninvankilan digitoiduista vankiluetteloista, mutta siellä hän ei näyttänyt olleen. Ihan Siperiaan saakka ei hänen noilla rikoksilla luulisi joutuneen. Tuon ajan sanomalehdetkään eivät näytä häntä noteeranneen. Niin jää Fredrik Theodorin loppu tuntemattomaksi.