Ei, tämä ei käsittele opettajista kerättävää tietoa tai kuvamateriaalia, päinvastoin. Opettaja käsittelee työssään monenmoista arkaluontoista ja salassa pidettävää aineistoa. Viestit vanhemmille, niiden luonnokset Wordilla, mahdolliset varmuuskopiot arvioinneista, kokousten ja palaverien pöytäkirjat, siinäpä joitakin esimerkkejä, mitä opettajan oman kotikoneen kiintolevy sisältää. Moni opettaja nimittäin tekee ison osan työstään omalla tietokoneellaan. Nykyajan opettaja osaa jo olla varovainen ja ainakin suojata koneensa salasanalla. Luultavasti koneitakin on kodeissa niin paljon, että ope voi käyttää omaansa ihan yksin. Käytönaikainen suojaus on siis ainakin suurin piirtein kunnossa, mutta mitä tapahtuu, kun kone sanoo lopulta sopimuksen irti.
Papereista pääsee eroon ahkeroimalla silppurin kanssa. Vanha kiintolevy onkin hankalampi juttu tavallisen opettajan tietotaidolle. Saatavana on kyllä jokin kiintolevyn ylikirjoitusohjelma, jakelussa jossain, jossa keskiverto-opettaja harvoin käy. Ongelmaan kuitenkin havahtuu yleensä vasta siinä vaiheessa, kun kone on täysin tukossa tai kerrassaan lakannut toimimasta. Latailepa siihen sitten ylikirjoitusohjelma. No, nörtti osaa irrottaa levyn ja kytkeä sen toiseen koneeseen. Suomen opettajista 90 prosenttia ei osaa. Itsellänikin lojuu nurkissa muutama irrotettu kiintolevy ja pari täysin tukossa olevaa kannettavaa tämän tietosuojaongelman seurauksena. Olen luvannut itselleni tehdä asialle jotain vaikka sitten raakaa voimaa käyttäen.
Pöytäkoneet on sentään helppo avata ja kiintolevyaseman saa irti kohtuullisella vaivannäöllä. Kun yrittää päästä käsiksi varsinaiseen levyyn, tulee yleensä vastaan muutama ruuvi, joka ei aukea millään kotoa löytyvällä ruuvarilla. Toisessa läppärissä sama ongelma on heti alussa. Ärrrsyttävää! Kai tässä on rautakauppaan vääntäydyttävä ruuvimeisselin ostoon. Ongelman ratkaiseminenhan kuuluisi oikeastaan työnantajalle. Ketähän tässä asiassa pitäisi häiritä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti