Vouteja

Tässä yhtenä päivänä rippikirjaa selatessani huomasin skallfogde-tittelin eräällä henkilöllä. Vähän aikaa raksutti aivoissa ja tulokseksi tuli, että kyseessä oli sama toimi, jonka olin useammin nähnyt jaktfogde-muodossa, siis jahtivouti. Sanakirjakin vahvisti tämän. No, tästä sitten päädyin miettimään, mitä erilaisia vouteja oikein oli ennen muinoin olemassa.

Useampikin suvustani on saanut rippikirjaan ammatikseen drängfogde (tai kuten papit sen useammin taisivat kirjoittaa dräng fogde). Suomenkielinen vastine on renkivouti, mutta kansa taisi puhua voudista. Kyseessä oli jonkinlainen alempi työjohtaja, renkien pomo. Kartanoissa hänen yläpuolellaan oli usein vielä varsinainen työnjohtaja, pienemmissä maataloissa suoraan isäntä. Hän teki samoja töitä kuin rengit ja torpparit, mutta johti ja valvoi tarvittaessa työtä. Palkkauksesta en tiedä, mutta kaipa asema siinä hiukan näkyi. 

Siltavouti valvoi teiden ja siltojen kuntoa. Kun korjattavaa tuli, hän määräsi talonpojat töihin. Tieosuudet oli jaettu talollisille kunnossapitoa varten. Oma osuus saattoi joskus olla kaukana talosta, mikä ei varmaan motivoinut työhön. Myös siltoja oli hoidettavana oman pitäjän ulkopuolellakin, jos niiden kautta matkattiin vaikkapa Turkuun. Siltavoudin tehtävä ei siis ollut helppo.

Jahtivoudin tehtävänä oli järjestää petojen metsästystä ja valvoa, että taloissa oli siihen tarvittavia välineitä, kuten pyyntiverkkoja. Isot petojahdit eivät useinkaan olleet kovin tuloksellisia. Parempia tuloksia saatiin, kun susia ja karhuja pyydettiin palkkion toivossa yksin tai pienissä ryhmissä. Myös jahtivouti oli joskus taitava metsästäjä.

Sudenmetsästystä Saksassa 1582. Lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Wolfhunt1582.jpg

Jahtivouti ja siltavouti saivat tehtäviä myös nimismiehiltä. Ajan oloon heidän tehtävänsä alkoi olla lähellä poliisin työtä. Kun heidän toimensa 1891 lakkautettiin, ruvettiin palkkaamaan poliisikonstaapeleita. Jahti- ja siltavoudit olivat keränneet palkkansa viljakappoina kansalta. Poliisit palkkasi valtio.

Historia tuntee myös ylhäisempiä vouteja. Heitä oli linnojen ja jopa kuninkaan palveluksessa. Heistä on selvitystä mm. SukuForumin viestiketjussa Abrahamin kronikka. Olen mielenkiinnolla seurannut ketjua, vaikka itselläni ei tällaista sukua ole.

Ja ettei nykyaika unohtuisi: Edelleen taitaa olla olemassa kihlakunnanvouti ja kaupunginvouti. 

Lähteet: Wikipedia: Jahtivouti, Wikipedia: Siltavouti, Mäkelä ym., Meidän kylät, Nallinmaa ym., Hämeenkyrön historia I - III