Erään firman verkkopalvelu hiukan jumitti, liekö ollut palvelimella ruuhkaa vai yhteyksissä jotain ongelmaa. Tilanne hermostutti heti. Kun kerran netissä asioi, kaiken pitää tapahtua sukkelasti, muuten alkaa ärsyttää.
Toista oli ennnen vanhaan, vaikkapa sata vuotta sitten. Useimmiten oli mentävä itse paikalle palvelua hakemaan, oli asiaa sitten papille, poliisille, suutarille, lääkärille tai melkein kenelle hyvänsä. Monet osasivat jo kirjoittaa ja postikin kulki, mutta välttämättä ei kirjeeseen turvauduttu. Varakkaissa taloissa saattoi olla puhelin, mutta ei tavallinen väki halunnut asioillaan turhaan häiritä, jos ei ihan hengenhätä ollut kyseessä. Päivä saattoikin vierähtää kirkonkylällä asioidessa eikä kukaan tainnut hermostua. Aikaa tuntui olevan. Viranomaisetkin joustivat työajoissaan. Pitäjän ainoa kunnanlääkäri ei tainnut koskaan olla tavoittamattomissa. Kotonaan konttoria pitänyt pankijohtaja tai vakuutusasiamies hoiti tehtäväänsä virka-ajan ulkopuolellakin, jos muilta töiltään ehti.
Lapsuudessani puhelimet olivat jo niin yleistyneet, että lähimpään sellaiseen ei yleensä ihan kauhea matka ollut. Halusiko asiansa selvittää naapurin emännän kuullen, olikin sitten toinen juttu. Kirjeitse lähestyminen oli jo tavallisempaa. Aika usein 50-luvullakin kuitenkin lähdettiin asiaa henkilökohtaisesti toimittamaan. Saatiin samalla varmistus, että viesti meni perille. Toimistot ja konttorit olivat auki vain tiettyyn aikaan. Joku lääkäreistä toki päivysti.
Jos junat ovat myöhässä puoli tuntia, on jo lehtiuutisen paikka. Sata vuotta sitten noin pientä myöhästymistä ei varmaan mitenkään noteerattu. Sota-aikana totuttiin kulkemaan silloin, kun liikkeelle jollakin tavalla päästiin. Meillä on ajasta pulaa, toisin kuin menneillä sukupolvilla.
Jos junat ovat myöhässä puoli tuntia, on jo lehtiuutisen paikka. Sata vuotta sitten noin pientä myöhästymistä ei varmaan mitenkään noteerattu.
VastaaPoistaDuota. Tampereen Uutiset 28.6.1898: "Juna myöhästyi. Viime sunnuntai-iltana tänne tuleva matkustajajuna, jonka oli määrä saapua etelästä klo 8, myöhästyi noin 20 miuuuttia. Syy myöhästymiseen oli se, että Kuurilan asemalla täytyi odottaa erästä Turusta tulemaa ylimääräistä junaa. Rautateillämme niin tavallinen matkustaja-ahdinko kävi sitäpaitsi yhä sietämättömämmäksi, jota lähemmäs Tamperetta myöhästynyt juna tuli. Samana iltana palasi näet runsaasti kaupunkilaisia huvimatkoiltaan maaseuduiltaan. Ja semmoisten varalle eivät asianomaiset vielä ole oppineet tarpeeksi lisävaunuja juniin liittämään."
Jaahas, oli sitä näköjään kiirettä aiemminkin. Silti rohkenen olla sitä mieltä, että joka pysäkillä pysähtelevät junat olivat välillä myöhässä ilman suuria valituksia tai sitten niillä oli todella väljät aikataulut. Tekniikka varmaan oli sata vuotta sitten jo hyvin hallinnassa ja työvoimaa riitti vaihteita puhdistamaan.
Poista