Eksyksissä Nederkalixissa

Kun ArkivDigital ilmoitti, että sen arkistot ovat Arkistojenpäivän kunniaksi tänä viikonloppuna vapaasti luettavissa, piti tilaisuutta tietysti käyttää hyväksi. Pääsin jatkamaan edellisviikonloppuna keskenjäänyttä tutkimusta. Taisin kertoakin, että erääseen tutkimaani sukuun tulee sieltä yksi haara.

Tutkin Nederkalixin 1700- ja 1800-luvun kirkonkirjoja. Suurimman osan tuosta ajasta Suomi kuului Ruotsiin. En nyt muista, kuinka itsenäinen kirkkomme tuolloin oli suhteessa Ruotsin kirkkoon. Luulen kuitenkin, että käytännöt olivat melko samanlaisia. Erot ehkä olivat enemmän seurakuntien välisiä.

Kylien löytäminen rippikirjoista oli suhteellisen helppoa, koska kirjojen alkuun (tai sitten vain ArkivDigitalin kuviin) oli lisätty koneella (tai joskus käsin) kirjoitettu sisällysluettelo. Se ei kuitenkaan sisältänyt taloja. Talojen nimien puuttumisesta taisin jo aiemmin kirjoittaakin. Se jaksoi minua nytkin ihmetyttää, samoin se, ettei talon jäjestysnumero pysynyt samana. Mielestäni Suomessa papit ovat käyttäneet veroluetteloiden numeroa talolle. Jos talo jaettiin, tulivat sen osat rippikirjassa peräkkäin. Nämä tilojen vanhat numerot taitavat vieläkin olla osana nykyistä kiinteistörekisteritunnusta.

Talonnimiä ei siis ollut näkyvissä. Sukunimiä oli vaihtelevasti. Sotilailla ja käsityöläisillä sellaiset oli ja ne näyttivät ainakin jossain määrin periytyvän heidän lapsilleen. Tutkimani perheen lapsista monet ottivat saman sukunimen käyttöön 1800-luvun alkupuolella, vaikka heidän vanhemmistaan ei nimeä käytetty. Milloinkahan Ruotsiin tuli sukunimilaki?

Paikallistuntemuksesta olisi sukututkimuksessa apua. Nimien tulkinta on helpompaa. Myös muuttoja on helpompi seurata, kun tietää kylien sijainnin. Jos henkilö muuttaa naapuripitäjään, voi ainakin arvailla, mihin kylään hän olisi voinut mennä. Kartta tietysti auttaa, mutta en tullut sellaista etsineeksi.

Vaikka välillä tunsinkin olevani hiukan eksyksissä itselleni ihan vieraalla alueella, sain kuitenkin tuon sukuhaaran tutkituksi niin pitkälle kuin se kirkollisia lähteitä käyttäen on mahdollista. Nyt pitää vielä selvittää, oliko alue tuohon aikaan suomen- vai ruotsinkielistä. Pitääkö Matti Juhonpojasta tehdä Matts Johansson?