Tampereen kirkoista

Aamulehti julkaisi 26.11.1911 kirjoituksen Tampereen Aleksanterin kirkosta. Samalla kun sitä luin, tulin tutustuneeksi muutenkin kaupungin kirkkojen historiaan. Tamperehan ei ole kaupunkina kovin vanha ja kirkollisesti on tainnut kuulua 1900-luvun alkuun saakka muodollisesti Messukylän seurakuntaan, vaikkakin Tampereen kaupunkiseurakunta noin kirkonkirjojensa ja kokonsa perusteella vaikuttaa varsin itsenäiseltä jo 1800-luvulla.

Pienestä väkimäärästä on kuitenkin lähdetty liikkeelle. Aamulehden jutun mukaan kaupungissa oli vuonna 1800 463 asukasta. 1786 he olivat saaneet kirkokseen Tampereen rusthollin päärakennuksen toisesta päästä muodostetun salin. Tämä oli nykyisen Vanhan kirkon paikalla. Vuonna 1824 oli asukasmäärä jo 1200. Silloin rakennettiin nykyinen Vanha kirkko. 1864 kaupungin väkiluku oli kasvanut liki 5000:een. Ruvettiin suunnittelemaan uuden kirkon rakentamista. Rahaa kerättiin veroluonteisesti ja lainaakin otettiin. Niinpä monien sijaintipaikasta käytyjen keskustelujen jälkeen kirkko nousi Hämeenkadun  ja Kauppakadun väliin Pyynikin kirkkopuistoon, joka oli vanha hautausmaa. Kirkon peruskivi muurattiin 2.3.1880, joka oli keisari Aleksanteri II:n valtaannousun 25-vuotispäivä. Keisarin mukaan sai uusi kirkko nimensä. Seuraavan vuoden ensimmäisenä adventtina se vihittiin käyttöönsä. Tiilestä rakennetun kirkon suunnitteli arkkitehti Th. Decker.

Jutun kirjoittamisen aikaan oli kaupungissa kaksi muutakin kirkkoa. Johanneksen kirkko, myöhempi tuomiokirkko oli jo ehtinyt valmistua Juhannuskylään. Lars Sonckin suunnittelema ja Hugo Simbergin sekä Magnus Enckellin maalauksin koristama kirkko on hieno, monien mielestä komein kaupungin kirkoista. Lisäksi Finlaysonin alueelle oli 1879 valmistunut punatiilinen rukoushuone, jota kai on pitkään sanottu Finlaysonin kirkoksi.

Tampere on kasvanut ja siihen on liitetty Aitolahti, Teisko, Messukylä, osia vanhasta Pirkkalasta ja Lielahden alue Ylöjärvestä. Nyt laskin seurakuntien sivulta evankelisluterilaisia kirkkoja olevan 16 kappaletta. Näistä edellä mainittujen lisäksi olivat lehtijutun ilmestymisen aikaan olemassa ainakin Teiskon kirkko ja Messukylän vanha kirkko. Sen sijaan Harjun seurakunnan vanha kappelikirkko oli purettu jo joskus 1800-luvun puolivälissä.