Lapsuusmaisemia

Olemme lähdössä pääsiäisenviettoon lapsuusmaisemiini Pirkanmaalle. Outoa, miten tärkeäksi tuo maisema on muuttunut muualla vietettyjen vuosien aikana. Kun ensimmäiset järvinäkymät tulevat vastaan, jotain hyvin lämmintä läikähtää sydänalassa. Kumpuileva maasto antaa näkymiä kauas eikä tasaisuus ahdista.

Noilla seuduilla tuntee, että ihminen on muokannut maisemaa jo satojen vuosien ajan. Esi-isät ovat siellä viljelleet pienempiä tai isompia maatilkkujaan jo silloin, kun mikään esivalta ei heitä merkinnyt kirjoihin eikä kansiin.  Helppoa ei elämä ollut, ei heillä eikä jälkipolvillakaan, mutta elettävä oli niillä ehdoilla, mitkä luonto, kirkko ja kruunu pienelle ihmiselle tarjosivat.