maanantai 27. kesäkuuta 2016

Kortistoja tutkimassa

Moni sukututkija on selannut maakunta-arkiston perukirja- tai lainhuudatuskortistoa. En ole selvillä siitä, onko tällaisia ihan jokaisessa maakunta-arkistossa eikä arkistolaitoksen aineistoja esittelevä sivukaan vastaa kysymykseen. Niitä on laadittu jossain vaiheessa arkistohenkilökunnan toimesta. Joka tapauksessa kortisto tarjoaa oikotien (käräjät, pykälä pöytäkirjassa) näiden asiakirjojen löytämiseen. Joskus tutkijalle voi riittää jo kortissa mainittu kuolinpäivä, jos kyseessä on kaukaisempi sukulainen. Muuten voi tilata pöytäkirjan ja kenties sen liitteistä löytää nipun virkatodistuksia (erityisesti 1900-luvulla kirjoiteut tarjoavat kaivattua tietoa) tai lisätietoja sukutilan historiasta.

Nyt näitä kortistoja on alettu digitoida. Itseäni eniten kiinnostavat Turun ja Hämeenlinnan maakunta-arkistojen kortistot. Turusta on digitoitu lainhuudatuskortisto, ja perukirjakortisto lienee parasta aikaa työn alla. Lisäksi Turun kaupungin asukkaita tutkiville on tarjolla Dahlströmin kortisto. Jos oikein Digitaaliarkistoa tulkitsen, ei Hämeenlinnan kortistoja ole vielä käytettävissä digitaalisessa muodossa. 

Oulun maakunta-arkiston kortistoista on digitoitu vain kruununtilojen katselmuskortisto. Siellä kuitenkin on vastaavat perukirjoista ja lainhuudoista sekä lisäksi useita muita kortistoja. Vaasan maakunta-arkiston rekistereistä ehkä mielenkiintoisimpia ovat tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien rekisterit, jotka pitävät sisällään maaseutupaikkakuntien kiinnekirjakortistoja sekä Vaasan lainhuutorekisterikortteja. Erikoista on, että kiinnekirjakortistojen kohdalla noudatetaan 100 vuoden aikarajaa. Muistaakseni lainhuudot kuitenkin ovat julkista tietoa, en ole niiden tutkimiseen käyttölupia tarvinnut. 

Löjalaisiakin on joskus tullut tutkittua, tosin 1700-luvun puolelta. Lähde: Digitaaliarkisto
 
Muista maakunta-arkistoista en huomannut digitoituja kortistoja. Toivottavasti tulevat kuvausvuoroon pikapuoliin. Tosin muutkin toimijat ovat voineet tehdä kortistoja, joita on saatettu säilyttää maakunta-arkistoissa. Esimerkkinä vaikka moottoriajoveuvokortistot, joita on ainakin Turun ja Porin, Hämeen ja Mikkelin lääninhallitusten arkistoista. Niin ja lopuksi: Olen näistä ehkä kirjoittanut useammankin kerran, mutta kertaus ei liene pahasta.

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Maanviljelijäksi haluaville ja kaupunkiin tahtoville

Jatkoin edelleen juhannuksen tienoon 1910 Aamulehtien ja erityisesti niiden ilmoitussivujen selaamista. Tällä kertaa vilkaisemme, mitä oli tarjolla perjantaina, juhannuspäivänä 24.6.1910. Seuraavana päivänä lehti ei ilmestynyt. En tiedä, oliko siinä yleisemmin työväellä pitkä viikonloppu vai tehtiinkö lauantaina taas töitä. 

Mutta niihin ilmoituksiin. Kaupan oli yhdeksän kilometrin päässä Tampereen asemalta ja neljän ja puolen kilometrin päässä (rautatie?)pysäkiltä, lähellä järveä tila, jonka pinta-ala oli 1400 ta (tynnyrinalaa). Siitä peltoa oli 300 ta. Jos olen oikein ymmärtänyt, vastasi tynnyrinala noin puolta hehtaaria. Tila oli siis melko iso, mihin viittasi myöskin ilmoituksessa mainitut 14 torpparia. Oltiinko jossakin Pirkkalassa vai kenties Messukylässä tai Kangasalla?

Maanviljelijäksi aikoville tarjottiin mahdollisuutta vaihtaa talonsa maatilaan. Tila oli kauniilla paikalla järven rannalla lähellä asemaa. Etäisyyksiä ei tässä ilmoituksessa kerrottu. Tilan pinta-ala oli 600 ta. Vaihdosta kaupunkitaloon sopi ilmeisesti neuvotella, koska mitään tarkempia vaatimuksia talolle ei esitetty. 

Oli kaupunkitaloja myynnissäkin. Keskikaupungilla oli tarjolla hyväkuntoinen 58 tulisijan talo, jossa kerrottiin olevan kaunis puutarha. Vuokratuottoja oli yli 10 000 mk. Talon hinta oli 140 000 mk ja se oli myös mahdollista vaihtaa maatilaan. Toinen talo, joka oli vakuutettu 112 000 mk:sta ja jossa vuokratuotot olivat 7000 mk, haluttiin myös vaihtaa keskikokoiseen maatilaan lähellä kaupunkia. Senkin sanottiin olleen hyvin rakennettu. 

Lähde: pixabay

Näiden 116 vuotta vanhojen juhannusajan ilmoitusten myötä Anneli toivottaa kaikille lukijoille aurinkoista juhannusta ja palaa näiden tekstien pariin viikon kuluttua.

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Juhannuksen alla 106 vuotta sitten

Tarkoitus oli oikeastaan mennä ajassa vain 100 vuotta taaksepäin. En kuitenkaan jaksanut lähteä vapaakappalekirjastoon, joten tyydyin Historiallisen sanomalehtikirjaston viimeisen verkossa näkyvän vuoden (1910) uutisiin. Mielestäni ilmoitukset kertovat aina jotakin omasta ajastaan. Niinpä tällä kertaa keskitynkin Aamulehden 17.6.1910 viimeisen sivun ilmoituksiin. Sivu melkein täyttyy niistä, lisänä on jokin edelliseltä sivulta jatkuva kertomus. Silloinkin oli muuten perjantai. Ja siis viikko juhannukseen.

Juhannuksen vietto ei ehkä ilmoituksissa suuresti näy, kesäaika kylläkin. Kaksi valmistajaa mainostaa niittokoneitaan. Jos oikein muistan, sellaisia näkyikin jonkun verran saman vuoden maatalouslaskennassa. Muitakin maataloustuotteita, kuten viikatteita, markkinoitiin. Kaupunkilaisen ja maaseutumaisen elämäntavan raja ei ollut mitenkään jyrkkä. Sorinahteessa ja Aleksanterin torilla (?) myytiin lehmiä. Sorinahteen tiedän, Aleksanterin toria en. Olisiko ollut samannimisen kirkon lähellä. Nykyista keskustaa luultavasti kumpikin. 

Toivottavasti ei loukkaa tekijänoikeuksia? Lähde: Historiallinen sanomalehtikirjasto, Aamulehti 17.6.1910, sivu 6 
Teollisuuskaupungin elämästä kertovat vuokralle tarjotut kamarit ja keittiöt tai osuudet keittiöihin. Melkoinen kokemus varmaan nykyihmiselle olisi tuon ajan yhteiskeittiö. No väittävät, että ihminen on sopeutuvainen. Vene ja avaimia oli kadoksissa, pienempi summa rahaa taas oli löydetty Kortelahdesta. Näitä rahan löytymisestä kertoneita ilmoituksia olen nähnyt paljon vanhoissa lehdissä. Oltiinko ennen vanhaan muka niin rehellisiä, ettei rahasummaa yritetty periä ihan väärin perustein? Mikä oli se tapa, jolla oikea kadottaja saatiin selville? Tarkan rahamäärän tietäminen?

Siirtolaisuus Amerikkaan näkyy tuolla sivulla. Suomen Höyrylaiva-Osakeyhtiö mainosti pilettejään Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Tampereen Rautatienkadullakin näyttää asiamiehellä olleen konttori. Taisi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan menijöitä olla eniten. Jos joku nykyään työllistäisi 14-vuotiaan laskutaitoisen pojan, hän ei kehuja saisi. 106 vuotta sittten taisi koulut olla siihen mennessä käyty.

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Kaupunkilaisia sananparsia

Koko ajatukseni siitä, että kaupungissa asuminen jotenkin pitäisi näkyä myös sananparsissa, alkaa olla yhä heikommalla pohjalla. Kovin vähän niitä tulee otannalla vastaan. Poimin tällä kertaa niitä hiukan tiheämmällä kammalla kuin viimeksi. Valitsin joka viidennen, ja joskus tarkistin varsinaisen valinnan molemmin puolin olleita sananparsia ajatellen, että kerääjä/kertoja olisi muistanut niitä useampia peräkkäin. Tulos jäi laihaksi. Se on outoa. Olettaisi, että kaupungissa - tässä tapauksessa Tampereella - olisi ollut omat persoonalliset tyyppinsä, joiden lausahdukset olisivat jääneet elämään. Ja ennen kaikkea olettaisi, että kaupungin tehdastyö ja työväestö näkyisi sananparsissa enemmän. Tässä kuitenkin muutamia esimerkkejä, jotka voidaan ainakin hyvällä tahdolla liittää (johonkin) kaupunkiin, poimittuina Digitaaliarkiston Tampereen sananparsien toisesta osiosta.
 
Lähde: pixabay

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Pirkkalaa,taas

Katselin hallinnollista karttaa, joka ajoittunee 1800-luvulle. Oikeastaan toivoin, että kartta kertoisi siitä, mihin Pirkkala kulloinkin on hallinnollisesti ja oikeudellisesti kuulunut. Seurakuntajaon tiedän ja muistan aina tarkistaa myös kappeliseurakunnat Ylöjärven ja Harjun, kun joku on merkitty Pirkkalassa syntyneeksi. Myöhemmältä ajalta Pohjois- ja Etelä-Pirkkalan, Nokian ja vielä Tampereeseen 1937 siirtyneet alueet.

Pirkkalan henkikirjojakin olen välillä tarvinnut. Turun ja Porin läänin tileistähän niitä löytyy ja myöhemmin suoraan henkikirjoista. Jotain jakoa tuntuisi Pirkkalan pitäjässä kuitenkin olleen jo 1810. Tässä eivät ole kaikki kylät. Ylöjärveä kyllä, ja myöhempää Nokiaa. Varsinaisen Pirkkalan kyliä on etsittävä Uudenmaan ja Hämeen läänin henkikirjoista. Tilanne on ilmeisesti ollut sama jo 1700-luvun puolella. Muutos taisi tapahtua 1775?  Rippikirjoissa lääninjako alkaa näkyä vasta 1834 alkaen. 



 Lähde: Digitaaliarkisto

Sitten pitäisi vielä selvittää tuomiokirjat. Onko Pirkkala ollut kahdessa eri tuomiokunnassa? Sen tiedän, että se on ensin kuulunut Ylä-Satakunnnan ja sittemmin Ylä-Satakunnan yliseen tuomiokuntaan. Digitoidut tuomiokirjat loppuvat hiukan kesken, mutta Vakka sentään tulee avuksi. Pirkkalan tuomiokunta näyttäisi saaneen alkunsa 1875 ja sen edeltäjäksi on merkitty Satakunnan tuomiokunta. Sen toimintavuosiksi on merkitty 1812 - 1875. Vakan selaaminen tuo esille Pirkkalan tuomiokirjoja 1800-luvulta Ylä-Satakunnan ylisestä. Tuo Satakunta jää vähän mysteeriksi. Onko Pirkkalaa säilynyt Ylä-Satakunnassa, kenties jonkun muun pitäjän yhteydessä? Vuoden 1754 hakemiston mukaan siinä vaiheessa on käräjiä pidetty yhdessä Messukylän kanssa. Pitää jossain vaiheessa selvittää tuo ihan kunnolla ja myös se, onko koko pitäjä ollut samoilla käräjillä.

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Sananparsia Tampereelta osa 1

Huomasin, että Tampereen sananparsikortit on digitoitu, kolmessa osassa, joista ensimmäiseen menee tuo linkki. Pikainen laskutoimitus kertoo, että kortteja on kaikkiaan yli neljä tuhatta. Tiedän, että innostukseni sananparsiin nuupahtaa jo paljon ennen tuon määrän läpikahlaamista, joten päätin turvautua epätieteelliseen otantaan. Ei niin, että otanta ylipäätään olisi epätieteellistä, mutta tämä minun suorittamani on. Poimin nimittäin kortteja kymmenen välein ensimmäisestä osiosta. 

Mikä sitten kiinnosti? No, oikeastaan se, eroaisivatko kaupungista kerätyt sananparret jollakin tavoin maaseudulta muistiin merkityistä. Eli näkyisivätkö kaupunkimaiset ammatit ja paikkakunnan persoonallisuudet jotenkin korteilla. Ne keräystulokset, joissa oli merkintä ajankohdasta, ajoittuivat 1930-luvulle. Ilmeisesti osakunnat suorittivat silloin keräystä. Voisi siis ajatella, että maaseudusta selkeästi eroava kaupunkikulttuuri oli ehtinyt Tampereelle vakiintua ja olisi näkynyt myös tavallisten ihmisten elämässä. Toisaalta muuttoliikettä oli ja ihmiset toivat mukanaan kotipaikkakuntansa sanontoja. Eikä hevonen tai sika tainnut olla ihan tuntematon otus Tampereellakaan. 

Otantani antoi yllättävän vähän Tampereeseen liittyneitä sananparsia. Monia esiin tulleista voi sanoa ihan valtakunnallisiksi ("Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto"). Osa oli samoja kuin ympäröivällä maaseudulla. Tehtaanlikka sentään tuli mainituksi. Ja poliisiakin kannatti kai huutaa avuksi lähinnä kaupungissa.  Henkilönimien paikallisuudesta on enää vaikea sanoa mitään. Pienemmät uskonnolliset yhdyskunnat olivat käyneet jollain tavoin tutuiksi. Kansan Lehti, katu, rieväkylä, Tammerkoski, juna ja erityisesti Porin juna tulivat myös mainituiksi. Näiden sanontojen voisi arvella syntyneen kaupungissa. Hienostelusta tuli kuitenkin kritiikkiä. Ehkä kotiseudulle jääneiltä. 

Kaupunkilaisten hienouksia? Lähde: Digitaaliarkisto

Tarkoitus olisi kahlata kaksi muutakin sananparsiosiota läpi jollain systeemillä ja jollain aikataululla. Katsotaan, avartuuko kuva kaupunkilaisviisauksista.