perjantai 29. heinäkuuta 2016

Kauppiaaksi ryhtyneitä Pirkkalasta 1890 vai 1910?

1800-luvun lopun ja seuraavan vuosisadan alun maakauppiaista ja muistakin kauppiaista on jonkun verran tietoa olemassa, tosin hajallaan. Jonkun nimismiespiirin arkistosta muistan löytäneeni heidän tekemiään elinkeinoilmoituksia. Pari matrikkelin luontoista kirjaa on olemassa, nimiä en valitettavasti ulkoa muista. Patentti- ja rekisterihallituksen arkistossa on tietoa lakanneista yrityksistä, sieltäkin voi löytää kauppiaita. Aika niukasti informaatiota on kaikissa noissa lähteissä, mutta sekin voi riittää suku- tai kylätutkimukseen.

Lähde: Digitaaliarkisto

Yhtenä päivänä huomasin Digitaaliarkistossa Pirkkalan kihlakunnan maakauppiaiden luettelon 1890. Tai siis noin Digitaaliarkiston teksti väittää, itse luettelossa päiväykset ovat vuodelta 1910. Ja tarkennettuna kyse on vuoden edellisellä puoliskolla aloittaneista kauppiaista. Pirkkalan kihlakuntaan kuuluivat tuolloin ainakin Kangasala, Vesilahti, Messukylä, Lempäälä, Pälkäne ja varsinainen Pirkkalan pitäjä. Viimeksi mainittu, joka käsitti nykyisen Nokian ja alueita Tampereesta (Pispala, Hyhky), varsinaisesti kiinnosti minua. 

Luettelo kertoo, että kilpailua oli. Hyhkyssä Simolan talon mailla olivat kauppaliikkeen avanneet  teknikko Johan Aleksander Nordling (maakauppa) ja kauppias Valo Väinö Paananen (kauppaliike). Pispalan Provastin mailla kauppaa olivat alkaneet harjoittaa kauppias Frans Väinö Eriksson (maakauppa), kauppias Frans Juho Lehto (maakauppa) ja konttoristi Reinhold Leo Valdemar Vanamo (kauppaliike). Lisäksi kauppias Kaarle Adolf Kaakkuri oli avannut maakaupan Pirkkalan kylän Kierikan talossa. Mikä lienee ollut maakaupan ja kauppaliikkeen ero?

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Jatkoa heinäkuun 1906 paikallisuutisille

Viimeksi kirjoittelin siitä, mitä Aamulehti uutisoi 22.7.1906 tapahtuneeksi Tampereella ja lähiseudulla. Seuraavassa jatkoa luettelolle:

Tehtaan (ilmeisesti Finlaysonin) kirkossa pidettiin jumalanpalvelus seuraavana päivänä eli maanantaina klo 6 i.p. Pastori Rautakorpi saarnasi.

Vuokramaksuja kaupungilta vuokratuista maa-aloista kannettiin Rahatoimikonttorilla 23. - 25.7. 

Pispalan W.P.K pani toimeen suuret arpajaiset omalla talollaan tuona päivänä klo 2. Niiden päätyttyä pidettiin iltama vaihtelevalla ohjelmalla alkaen klo 6. Myös kirvesmiesten ammattiosasto järjesti arpajaiset.

Kunnallismielisairaala oli päästänyt pois erään naispotilaan, joka oli aiemmin iskenyt miestään puukolla. Pian vapaaksi pääsyn jälkeen hän riehui taas puukon kanssa, mutta onneksi ilman osumia. Poliisi korjasi riehujan talteen. Lehti kyseli, miksi tämä oli ylipäätään päästetty vapaaksi. 

Tammelan oluttehdas ja sen ympäristö olivat lehden tietojen mukaan olleet "pahuuden lähteenä". Olutta vuoti virtanaan. Ympäristössä pyöri humalaisia miehiä aiheuttaen häiriötä. Vuoto oluttehtaalla? Valitettavasti teksti on skannauksessa jäänyt aika epätarkaksi.

Rukiinleikkuuta Kirvussa 1938. Lähde: Kirvu Säätiön galleria, lisenssi creative commons

Mainittakoon vielä, että Teiskossa oli alettu leikata ruista 19.7. muutamin paikoin ja muuallakin pitäjässä arveltiin tähän työhön ruvettavan alkuviikosta.

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Tapahtui heinäkuussa 1906

Aamulehti kertoi 22.7.1906 Tampereen ja lähiseudun asioista seuraavaa:

Karamellitehdas oli vaihtanut omistajaa. Toiminimeksi tuli Leppänen ja kumppanit. Laajennus oli suunnitteilla.

Ajurikoulua pika-ajureita eli vossikoita varten oltiin perustamassa. Uutisessa sanottiin koulun alkavan täällä, siis mitä ilmeisimmin Tampereella. Hankkeessa oli mukana eläinsuojelusta harrastavia henkilöitä ja sen oli tarkoitus toimia poliisiviraston valvonnan alaisena. Lehti tuntui pitävän koulua tarpeellisena. Jostain lähteestä ehkä selviäisi, toimiko ajurikoulu todella ja kuinka pitkään sellainen oli olemassa. 

Otavalankadulla oli ollut tulipalon vaara. Tervaa oli  kuumennettu padassa, se oli kuohunut yli reunojen ja syttynyt palamaan. Palokunta oli tullut apuun.

Tampere 110 vuotta myöhemmin

Tampereen Willakutomo Tehdas Osakeyhtiö I. Ruuskanen ja kumppani halusi rakentaa tehdasrakennuksen VI kaupunginosaan tontille n:o 38.

Maistraatti hylkäsi erään talonomistajan anomuksen saada muuttaa tontillaan olevan vanhan saunarakennuksen pesutuvaksi. Saman kohtalon koki toisen talonomistajan anomus saada säilyttää vanha rakennus, joka oli hänen tontillaan. Molemmat tapaukset hylättiin rakennusjärjestyksen vastaisina. 

Maistraatin istunnossa oli työnjohtaja Santeri Wuorio ilmoittanut aikovansa ruveta harjoittamaan jalkineiden päällisten valmistelua ja nahkatavarain kauppaliikettä. Kyseessä oli elinkeinoilmoitus.

Käynnissä oli Evankeliumijuhla, suotuisalla säällä Termopylein kentällä, sateella Pellavatehtaan juhlasalissa.

Yllä muutamia Tampereen paikallisuutisia. Jatkoa jonkun toisen kerran. 






perjantai 15. heinäkuuta 2016

Punanen kaarti

Aamulehti kertoi päivälleen 110 vuotta sitten, että Tampereen Punanen kaarti oli viettänyt vuosijuhlaansa edellisenä päivänä Pyynikin kentällä, jonne oli tultu kulkueena työväenyhdistyksen talolta. Tervehdyspuheen juhlassa piti toimittaja Timo Korpimaa. Punasten kaartien ylipäällikkö kapteeni  Johan Kock Helsingistä puhui kaartien merkityksestä ja tehtävistä. Kolminkertaisen eläköön-huudon jälkeen paikallisen kaartin päällikkö O. Säilä puhui kapteeni Kockille. Kuvaelma ja kilpailut täydensivät juhlan ohjelmaa. Väkeä oli "runsaanpuolisesti". 

Jos vuosijuhlaa vietettiin 1906, lienee kaarti perustettu viimeistään edellisenä vuonna, mahdollisesti suurlakon yhteydessä. Yritin kaivaa verkosta esiin tietoa perustamisajankohdasta, mutta toistaiseksi turhaan. Kirjastoon en nyt juuri jouda, sieltä tieto varmaan löytyisi. Jako työväen kaartien ja porvarillisen puolen vastaavien välillä ei liene vielä ollut kovin jyrkkä, koska Aamulehti julkaisi jutun vuosijuhlasta ilman kielteisiä kommentteja. 

Suurlakko Tampereella. Lähde: wikimedia


Keitä sitten olivat nuo jutun henkilöt? Korpimaasta on tietoa, samoin Kockista. O. Säilä voisi olla vuoden 1914 telefooniluettelon tuntema Oskari Säilä, hevosmies, ilmeisesti töissä telefooniosakeyhtiössä. Juuri muuta tietoa verkko ei hänestä tarjoakaan. Johan Kockista tietää Wikipedia kertoa paljonkin. Viaporin kapinan jälkeen tämä pakeni Yhdysvaltoihin, työskenteli siellä toimittajana ja puhujana ja kuoli Fitchburgissa 1915.

Millainen tuo vuoden 1906 punakaarti Tampereella oli? Työväenyhdistykseen sillä oli selvä kytkentä. Oliko yhteyksiä myös porvarilliselle puolelle? Joistakin lähteistä saa käsityksen, että ainakin Yrjö Mäkelin piti sellaisia yllä. Mutta oliko hänellä tekemistä kaartin kanssa? Pakko kai painua kirjastoon etsimään vastauksia.

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Runsauden pulaa ja laiskuutta

Olen kesän aikana ihmetellyt, olenko tullut vanhaksi vai mistä kummallinen hitauteni johtuu. No vuosia on tietysti tullut, mutta ihan dementoituneeksi en itseäni vielä tunne. Olisiko sukututkimusmotivaatiossani jonkinlainen notkahdusvaihe? Mitään isoja elämänmuutoksia ei taustalla ole. Kerron seuraavassa muutamia esimerkkejä "innottomuudestani". Muitakin olisi, mutta nämä saavat kelvata. 

Suomen Sukututkimusseura julkaisi hiljattain testivaiheessa olevan Sukupiha-sivuston, jossa tällä hetkellä on lähinnä erilaisia hakemistoja. Sain tunnukset, ja joitain 467 kohdasta olenkin tutkinut. Ongelmana on, että useimmat teokset, joihin hakemistoja on tehty, eivät ole tarjonneet informaatiota kovin moneen hakukenttään. Esimerkiksi paikkakunta puuttuu monista. Se olisi usein helpoin hakukriteeri ja saattaisi antaa useita sukulaisia samalla kertaa. Sukunimiä kun sukututkimusohjelmaan on kertynyt aika paljon. Monesti olisi melkein sama selata koko hakemisto läpi, mutta vielä en ole keksinyt, miten se tehdään.

Lähde: SA-kuva
 
Verkossa on erilaisia digitoituja kuvakokoelmia. SA-kuvaan vielä jaksoin perehtyä, samoin aikoinaan Siiri-tietokantaan, mutta myöhemmin tulleisiin aika pintapuolisesti. Niissä on kyllä yleensä hakutoiminto, joka ainakin minun tarkoituksiini on riittävän tarkka. Entä sitten, jos löydänkin minua kiinnostavasta kylästä tai kaupungista - sanotaan nyt vaikka Tampereen Armonkalliota - esittäviä vanhoja kuvia? Voihan niitä vilkaista, kun sukulaiseni ovat niissä maisemissa kulkeneet, mutta en rupea niiden käyttämisestä maksamaan. Kyse ei ole enää tekijänoikeuksista, vaan jostain muusta.

Yhden sukuhaaran osalta minun pitäisi verrata omia ja toisen tutkijan lähettämiä tietoja. Ne ovat kyllä nätisti sukutauluina, mutta jostain syystä etenen kuin se kuuluisa täi tervassa. En voi syyttää kuin laiskuuttani tämän pikkutarkan työn viivästymisestä. Mutta elän toivossa. Jonain kauniina päivänä otan itseäni niskasta kiinni ja teen homman loppuun.

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Maanjako-oikeutta Suoniemellä

Viimeksi kirjoittelin maanjako-oikeuksien juttuluetteloista. Suoniemen luettelo muodostaa jonkinmoisen poikkeuksen. Se on  peräisin laajemmasta Tyrvään kihlakunnan erikoisluettelosta, johon on olemassa sisällysluettelokin. Ja nyt kun tarkemmin tuota kansilehteä katsoin, huomasin siinä sanan Xerojäljennösote. Ilmeisesti vain Suoniemen tietoja on tarvittu jäljennökseen, joka on myöhemmin digitoitu.

Luettelo alkaa ihan samanlaisena kuin muidenkin pitäjien vastaavat. Kuvasta 11 lähtien se kuitenkin sisältää alkuperäisiä maanjako-oikeuksien asiakirjoja. Tai jos ollaan tarkkoja, niiden kopioita. Vielä en ole ymmärtänyt, onko niiden järjestyksessä jokin logiikka. Mielestäni ei, koska aikakaudet ja kylät vaihtelevat. Mainitsemani kuva 11 menee vuoteen 1774. Joukossa on kuitenkin myös uudempia, koneella kirjoitettuja asiakirjoja. 



Sikäli kuin vanhoja asiakirjoja katsoin, ne näyttivät liittyvän isojakoon. Uudemmissa taas oli usein kyse vuokra-alueiden lunastamista koskeneista kiistoista. Varsinaista sukutietoa ei näihin - ainakaan jälkimmäisiin - näyttäisi kovin paljon sisältyvän. Niiden, joilla sukua on asunut Suoniemellä tilallisina tai torppareina, kannattaa kuitenkin varmaan vilkaista asiakirjat läpi. Onhan kiinnostavaa tietää, millaisten vaiheiden jälkeen isoisoisä sai torppansa lunastaa omakseen. Ja jos oikein hyvä säkä kävisi, löytyisi jostain isojakoa käsittelevästä pöytäkirjasta ajassa paljon taaksepäin menevää tietoa, ehkä sitä sukutietoakin.

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Maanjako-oikeuden juttuja

Digihakemistoa selatessani huomasin, että Hämeen läänin pitäjittäisten maanjako-oikeuksien asiakirjojen luettelot on jossain vaiheessa digitoitu. Entuudestaan tiesin, että maanjako-oikeudet käsittelivät useita vuokra-alueiden lunastamiseen liittyneitä juttuja. Erityisesti Hämeen läänistä kiinnosti Nokian ja Pispalan vuokra-alueet. Maanjako-oikeuksista enemmän Portissa, niiden toimintahan alkoi jo paljon aiemmin isojaon alkuvaiheessa. Nuo kyseiset luettelot lienee laadittu joskus 1900-luvulla. Vaikka ne alkavat 1700-luvun jutuista, on käsiala selvästi myöhäisempää. Alkuperäisen 1700-luvun asiakirjan äärelle ne kyllä voivat johdattaa. 

Digihakemistossa on käräjäkunnat tässä kohdassa hiukan erikoisesti vai lieneekö asiakirjat niputettu näin. Joka tapauksessa Nokiaa löytyy Ruoveden kihlakunnan luetteloista, missä sitä ei kaiken järjen mukaan pitäisi olla. Se, että Nokia on omanaan eikä osana Pirkkalaa, kertoo myöhemmästä järjestelystä. Joka tapauksessa Nokian kohdalle on luetteloitu useita vuokra-alueiden lunastamisasioita. Valitettavasti läheskään kaikissa ei ole vuokraajan nimeä tai edes torpan tai mäkituvan nimeä. Osassa jompikumpi tai molemmat on kirjattu ja niistä voisi sukututkija hyötyä. Ja voihan lisätietoa löytyä myös kantatilasta ja sen omistajasta. Luettelo on kuitenkin vain lista jutuista, ne kannattaa kaivaa arkistossa esiin. 

Lähde: Digitaaliarkisto
 
Pispalaa tuli vastaan hyvin vähän. Jostain on syntynyt mielikuva, että tiheään asutettujen vuokra-alueiden lunastaminen tuli mahdolliseksi vasta myöhemmin. Sitä en kuitenkaan nyt pystynyt tarkistamaan. Tampereen kaupungin luetteloon on kumminkin merkitty muutamia valituksia vuokra-alueiden järjestelytoimituksista vuosille 1959 - 1960. Yhtenä niistä tuo kuvan Hyhkyyn liittyvä. Toisaalta henkikirjat kyllä kertovat, että Pispalassa ja Hyhkyssä oli omaksi lunastettuja tiloja (taloja) jo 30-luvulla. Tuota asiaa pitää joskus selvittää.

lauantai 2. heinäkuuta 2016

Kalle ja veljensä Taavetti

Tämä on paluuta vanhaan aiheeseen, uuden lähteen innoittamana.  

Vai käyttivätkö he sittenkin nimiä Kustaa ja Aleksi? Kalle Kustaa ja Taavetti Aleksius lähtivät Kanadaan eräästä pirkanmaalaisesta pitäjästä 1907. Heidän kohtalonsa kiinnostaisivat, vaikka he eivät suoraan sukua olekaan. Olen heitä jäljittänyt varmasti 10 vuoden ajan, mutta aika laihoin tuloksin. Minulle riittäisi kuolinajan tietäminen, mahdollinen avioliitto tietysti olisi mukava lisätieto. Molemmat olivat poikamiehiä Suomesta lähtiessään.

Kanada, ja tässä tapauksessa ilmeisesti Ontario, on tutkimuksellisesti hiukan vaikea. Verkossa ei ole kovin paljon lähteitä. Olen varmaan käynyt läpi ne, mitä on olemassa. Myös maksulliset, kun niissä on ollut erikoistarjouksia. Tänään katsoin Suomen Sukututkimusseuran Sukupiha-sivustoa, johon jäsenenä sain tunnukset toissapäivänä. Uutena siellä huomasin Vapaus-lehden muistokirjoitusten hakemiston. Itse Sukupihasta joskus myöhemmin lisää. Lehdessä oli maininta Kallen kuolemasta 1960-luvun alussa. Ikä täsmäsi, syntymäpaikka meni naapurikuntaan.

Peyto-järvi Kanadassa. Tuskinpa veljekset ihan näin jylhiin maisemiin hakeutuivat. Lähde: pixabay

Kallen kohdalla ongelmana ei ole tietojen puuttuminen, vaan se, että samannnimisiä on liikaa. Tämän 60-luvulla kuolleen lisäksi on tiedossa 1939 kuollut Kalle. Tämän puoliso oli Eufemia. Lisäksi Ontariosta on tiedossa Kalle ja Ida, jotka lienevät käyneet 30-luvun alkupuolella Venäjällä. Paluu näyttäisi tapahtuneen 1935. Heidän vihkitietonsa eivät kuitenkaan sovi minun Kalleeni tai sitten sulhasen äidin nimi on muuttunut vieraskielisissä lähteissä todella pahasti. Vapaus oli vasemmistolainen - jopa äärisellainen - lehti. Se passaisi  ainakin Kallen työväenyhdistyksessä toimineisiin sisaruksiin. Hänen omista poliittisista mielipiteistään minulla ei ole tietoa. Mutta sopisi se tuohon Idan Kalleenkin, siihen luultavasti väärään. 60-luvulla kuolleen muistosanoissa mainittiin veli, mutta ei tämän nimeä.

Findmypast kertoi vapaasti käytössä olevista tietokannoistaan. Pitää yrittää etsiä niistä Kallea, taas kerran.