sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Vanha juhannus

Olen monta kertaa kuullut vanhempien ihmisten puhuvan vanhasta juhannuksesta. Itse en muista aikaa, jolloin juhannusta vietettiin aina 24.6. Aatto oli edellinen päivä eli 23.6. Juhannuspyhä oli siis yksipäiväinen ellei viikonloppu sattunut sopivasti jatkoksi. Käytäntö muuttui 1955, jolloin juhannus siirtyi viikonloppuun. Muutoksen syynä kai oli työelämän tarve päästä eroon arkipyhistä. Pahat kielet väittävät, että yksipäiväisen juhannuksen jälkeen tuli helposti rokulipäiviä. Tiedä häntä. Tuohon aikaan lauantai oli vielä työpäivä, muutoksessa saatiin siis arkipyhän tilalle vapaapäivä viikonloppuun.

Tuo 24.6 on edelleenkin Johanneksen päivä. Jussinpäivästä taisi vanha kansa puhua. Johannes Kastajan muistoksi päivä on nimetty. Kirkollisena juhlana juhannus ei kuitenkaan liene koskaan ollut kovin merkittävä. Siksi kai kirkon oli helpompi suostua juhannuksen siirtoon.

Vuoden valoisimpaan aikaan on varmaan juhlia vietetty jo paljon ennen kristinuskon tuloa. Erityisesti Pohjoismaissa kontrasti pimeään talveen on huikea. Yötöntä yötä on ollut syytä juhlia. Ehkä osa juhannustaioistakin juontaa juurensa pakanuuden aikaan, vaikka taikausko ei kristinuskon tuloon päättynytkään. Osaisikohan joku viisas selittää, miksi juhannuksena on alettu polttaa kokkoa? Ainakaan tulet eivät valoisassa juhannusyössä kauaksi näy. Ehkä se on vain ollut yksi tapa juhlistaa kesän juhlaa. Myös toisena valoisana juhlana, helluntaina, on aiemmin poltettu valkeita.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti