torstai 16. helmikuuta 2012

Raiti

Välillä poiketaan sukututkimuksesta muihin vanhoihin asioihin. Olen aiemmin kertonutkin olevani toivoton hamsteri, mitä tulee vanhoihin tavaroihin. Nyt järjestelin yhtä kaappia ja sen uumenista putkahti esiin kangas, jonka olen joskus ottanut talteen. Se on paksua pellavaa ja toiminut joskus lakanana. Sellaista kai on kotiseudullani sanottu raidiksi tai rötiksi. Kangas on kudottu kapeana ja lakana on ommeltu kahdesta osasta. 



Luulen, että kangas on sota-ajan peruja. Silloin seudulla lienee kasvatettu pellavaa, koska puuvillakankaista oli pulaa. Kun ajat paranivat ja miellyttävämpää lakanakangasta alkoi saada, jäi raiti vähälle käytölle.  Olkipatjatkin korvattiin vaahtomuovisilla. 

Otin sen talteen toisaalta näytteenä vanhanaikaisesta lakanakankaasta, toisaalta ajattelin tekeväni siitä jotain. Olen sen verran edistynyt, että olen purkanut lakanan osat erilleen. Joitakin suunnitelmiakin on ollut. Kankaasta voisi tehdä jakun tai liivin, tyynynpäällisiä tai istuinalusia saunaan. Mikään suunnitelma ei oikein ole ottanut tulta. Vaatteeksi kangas on hiukan liian jäykkää. Epäilen, ettei vanha ompelukoneeni tykkää paksuista saumoista, joita siitä välttämättä syntyy. Myöskään pesukoneelle ei välttämättä ole hyväksi se nukka, mitä kankaasta luultavasti irtoaisi. Ehkä paras noista ideoista olisi koristetyynyjen tekeminen, niitä ei sentään tarvitse usein pestä.

Hautaanko kankaan taas kaapin uumeniin, vienkö peräti varaston nurkkaan vai heitänkö menemään? Hyvät ideat ovat tervetulleita!

1 kommentti:

  1. Minä säilyttäisin sen ihan sellaisenaan, muistona vanhasta ajasta.
    Miten mielelläni minäkin haluaisin omistaa jotain alkuperäistä vanhaa.
    Mutta kun en omista, olen hankkinut esimerkiksi vanhan patakaapin, jonne olen ostanut Suomen kuvalehtiä ja Kotiliesiä viime vuosisadan alkupuolelta.

    VastaaPoista