Korkeimmin taksotetut

Lehdet julkaisevat syksyisin tiedot siitä, kenen tulot ovat edellisenä vuonna olleet suurimmat. Alueelliset lehdet kertovat tiedot omilta alueiltaan. Käytäntö ei ole vain nykypäivän juttu. Lapsuudessani julkaistiin verokalenteri, jossa kunnan eniten ansainneet ja heidän verotettavat tulonsa paljastettiin. Jos oikein muistan, perittiin julkaisusta pieni maksu. Kalenterin tuotto ohjattiin hyväntekeväisyyteen.

Tapa on kuitenkin vielä vanhempi. Aamulehti julkaisi tammikuussa 1912 useita juttuja otsikolla Korkeimmin taksotetut lähikunnissa. Lauantaina 20.1.1912 olivat vuorossa Vesilahden tiedot. Siellä kärkipaikkaa piti seurakunta pappilan metsätulojen ansiosta. Toisena oli vapaaherra H. Standertskjöld-Nordenstam, Laukon kartanon omistaja. Kolmannelle sijalle oli sitten päässyt talollinen J. Hakkila. Loput listalle päätyneet ovat lähes kaikki titteliltään talollisia. Poikkeuksen muodostavat vain kruununvouti, pehtoori, vuokraaja ja neiti.

Vuonna 1912 oli kyse kunnallisveroista. Myöhemmissä verotiedoissa ovat mukana myös valtion perimät verot. Jos olen oikein ymmärtänyt, meni kunnallisverotus tuohon aikaan suunnilleen seuraavasti. Arvioitiin kunnan tulevat menot ja muista lähteistä saatavat tulot. Loppu katettiin kunnallisveroilla eli taksoittamalla maanomistajia, kiinteistönomistajia ja elinkeinonharjoittajia. Maksettavan veron jakoi verovelvollisislle joko erityinen taksoituslautakunta tai kunnallislautakunta. Näin määräytyivät äyrit tai äänet, kuten ainakin Vesilahdella sanottiin. Niiden hinta laitettiin sellaiseksi, että tarvittava summa saatiin kokoon. Valittaa voi ja valituksia tehtiinkin. Niitä käsitteli tutkijalautakunta (ainakin itsenäisyyden ajalla) tai kuntakokous suoraan.

P.S. Niille, joita vanhan Akaan historia kiinnostaa tässä linkki: Aaamulehti julkaisi sunnuntaina 14.1.1912 Juho Lehdon jutun "Piirteitä Akaan menneisyydestä". En tarkkaan tiedä, mitä alueita Akaa tuolloin käsitti, mutta kuvia näkyy olevan ainakin Toijalasta , Viialasta ja Akaalta.