Lovina, ei Loviisa

Vuonna 1830 syntyi torppari Esaiakselle ja tämän vaimolle Annalle tytär, joka sai kasteessa nimen Lovina Vilhelmiina. Ensin luin nimen Loviisaksi, mutta kyllä kastettujen luettelossa selvästi on Lovina. Vaikka kirjoittaja on käyttänyt myös "modernia" s-kirjainta, ei sitä tytön nimessä ole. Kyllä hän aika järjestelmällisesti myös rippikirjoissa kulkee Lovinana. Mitenkähän aikalaiset ovat nimen ääntäneet? Loviina? Luviina?

Lähde: SSHY:n jäsensivut

Hiskin mukaan  nimi on ollut suhteellisen harvinainen. Haku löysi sitä (mukana myös Luvina-muoto) lähinnä Ikaalisten - Hämeenkyrön - Viljakkalan - Ylöjärven alueelta ja kaikki esiintymät olivat 1800-luvulta. Kuka lienee ollut nimen esikuva? Historiallinen sanomalehtikirjasto ei ollut yhteistyöhaluinen, joten nimen esiintymistä vanhoissa lehdissä en päässyt tarkistamaan. Google antaa matkailuun liittyviä osumia Lovina-haulla. Väestörekisterikeskus tuntee muutamia Lovina-nimisiä 1900-luvun puolelta, samoin 1800-luvulla syntyneitä. Luvina-nimeä näyttää olleen vieläkin vähemmän.

Miten Lovinan elämä sujui? Hän avioitui Juho Matinpojan kanssa 1860 ja pariskunta ehti saada kaksi poikaa ennenkuin Lovina kuoli kuumetautiin 1867.  Myös molemmat pojat kuolivat, mutta vasta seuraavana vuonna. Kuka heistä lienee huolehtinut, kun Juho oli renkinä taloissa eikä ketään sukulaistakaan ole samalle rippikirjan sivulle merkitty? Lovinan vanhemmat olivat jo kuolleet, joten isovanhemmista  ei ollut apua. Sisaruksia hänellä oli kuusi, heistä useimmat vielä nälkävuosien aikaan elossa. Ehkäpä he pitivät huolta pojista näiden viimeisen elinvuoden ajan.