Nimiä ja ilkeyttä

Edellisessä tekstissä kirjoittelin Suoniemen Pakkalan  rakuuna Tuomas Sparfista. Kun hän oli viimeinen, joka tuota sotilasnimeä käytti, päätin katsoa, muuttuiko se missään määrin sukunimeksi. Tuomaasta ja hänen vaimostaan nimeä käytettiin loppuun saakka. Lapsista valtaosa kuoli jo lapsena. 1796 syntynyt Matti-poika eli aikuiseksi. Seurataan nyt hänen vaiheitaan. Tuomas Sparf ei ole esi-isäni, siitä syystä en ole myöskään hänen lastensa elämää aiemmin selvittänyt.

Kovin yllättävää ei Matin elämään sisälly. Hän oli renkinä ensin Suoniemen taloissa, sitten Tottijärvellä. Sieltä oli kotoisin myös vaimo Anna Israelintytär. Pariskunta muutti melko tiuhaan ja Matti toimi edelleen rengin ammatissa. Tottijärveltä muutettiin Suoniemelle, sieltä Mouhijärvelle, edelleen Tottijärvelle ja sieltä Pirkkalaan. Pirkkalassa Matista tuli 1835 Haapaniemen Iso-Puolakan torppari. Tuohon torppaan he pysähtyivät liki kuudeksi vuodeksi. Koko tämän ajan Matista käytetään lisänimeä Sparf. Jossain määrin nimi siis muuttui sukunimeksi. Mutta edessä oli taas muutto.

Löytyikö Ylöjärven Teivaalasta parempi torppa vai muuttivatko he muusta syystä, sitä eivät rippikirjat kerro. Joka tapauksessa Suomelan torppaan he asettuivat 1841, Matti ja Anna loppuelämäkseen. Anna kuoli 1865 ja Matti 1868. Ylöjärvelle muutossa nimi Sparf jäi pois. Sitä ei ole muuttaneiden luettelossa, ei Ylöjärven rippikirjoissa eikä myöskään haudattujen luettelossa. Kun kerran Suomelan torppaan muuttivat, niin se sai riittää nimeksikin. Pitäisi tietysti vielä selvittää, käytettiinkö Matin lapsista Sparf-nimeä. Tuskin, kyllä se oli kuitenkin oli vain lisänimi, vaikka olikin kahdella sukupolvella käytössä.

Ylöjärven kirkko valmistui 1850. Viereiseen hautausmaahan kätkettiin myös Matin ja Annan maalliset jäännökset. Lähde: wikimedia

Matin kohdalla on rippikirjassa erikoinen merkintä, jota en muista aiemmin nähneeni. Hänen sanotaan olleen ilkeä vaimoaan kohtaan. Kuinkahan häijy piti 1800-luvun alkupuolella olla, että tuollaisen merkinnän papilta sai? Ihan pienestä se tuskin tuli. Voi Anna parkaa.