Lähde: Digitaaliarkisto
Tämä ensimmäinen Yrjö Yrjönpoika onkin sitten saanut monenlaista määrettä suhteessa kahteen aiempaan isäntään, jotka ilmeisesti olivat samaa sukua. Todennäköisintä lienee, että hän seurasi isäntänä serkkuaan, jonka isä - siis Yrjön setä - ehti myös olla talossa isäntänä. Mutta sedät, serkut ja veljet ovat kyllä sillä tavalla sekaisin, että lopetan ketjun esittämisen tuohon Yrjöön enkä pyri ajassa taaksepäin. En tiedä, onko Lasse Iso-Iivarilla muistakin lähteistä tietoa isäntien sukulaisuuksista. Ainakin hän esittää ketjun 1500-luvulle saakka.
Amerikan pikkuserkulle olisi toki ollut mukava esitellä sukua aina 1500-luvulle asti. En kuitenkaan aio lähteä hakemaan tuomiokirjoista lisävalaistusta. On hyvinkin mahdollista, että sieltä sellaista löytyisi. Rusthollin asioita on varmaan käsitelty käräjillä. Minua rupesi kiinnostamaan ihan teoreettisesti, kuinka usein tällainen sukulaisketjujen rakentaminen onnistuu ihan henkikirjojen varassa ajalta, jolta ei kirkonkirjoja ole. Tarkoitan, että henkilöt pysyvät niin samoina, että voidaan sanoa pojan seuraavan isäänsä isäntänä. Tai vävyn tulevan isännäksi appensa jälkeen. Useinhan suvut ovat vaihtuneet tiloilla. Tässä kuitenkin riittäisi 200 vuoden jakso 1500-luvun puolivälistä (jolloin ei toki vielä ollut henkikirjoja, muita veroluetteloita kyllä) 1700-luvun puoliväliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti