Maailma muuttui 1900-luvun puolelle tultaessa monin tavoin. Amerikkaan siirtolaisiksi lähteneet merkittiin jonkin aikaa niin kirkonkirjoihin kuin henkikirjoihinkin entisessä koti(seura)kunnassaan. Usein merkinnällä "Amerikassa" ja henkikirjassa irtolaisten joukkoon. Oli myös yhä enemmän väkeä, joka ei suinkaan sitoutunut vuodeksi työpaikkaansa, vaan teki nykytermin mukaisesti pätkätöitä. Heitä oli ainakin metsä- ja rakennustöissä. Osa teki töitä Venäjän puolella ennen Suomen itsenäistymistä. Ei ollut syytä muuttaa kirjojaan minnekään.
Sota-ajan kuva Tampereelta. Lähde: SA-kuva
Yksi esimerkki on ihan lähisuvusta. Tampereen poliisilaitoksen osoitekortit kertovat, että henkilö asui pitkin 20-lukua välillä Tampereella, välillä Pispalassa. Kuitenkin hänet on merkitty vanhempiensa luona asuvana entisen kotikuntansa henkikirjoihin noina vuosina. Seurakunnan tiedot osoittavat, että virallisesti hän muutti Tampereelle vasta 1926. Henkirahaa kannettiin vuoteen 1924. Sitä ei kenestäkään varmaan haluttu maksaa kahteen kertaan. Mutta miten on sen jälkeen, olisiko henkilö voinut tulla kirjatuksi henkikirjoihin kahdesti? Entisessä kotikunnassaan, jossa oli edelleen kirjoilla ja siellä, missä todellisuudessa asui?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti