Tietoa sukutorpan vaiheista

En käy tässä esittelemään torpparilaitosta, luotan lukijoideni yleissivitykseen. Vai kuuluukohan nykyihmisen yleissivistykseen tietää, mikä torppa oli? No joka tapauksessa, tarkoitus olisi esitellä muutamia lähteitä, joista torpan vaiheista saa tietoa. 

Torpan perustamisesta ei välttämättä laadittu kirjallista sopimusta. Kirjoitustaidottomat esi-isät luottivat pitkälti suulliseen sopimiseen. Joskus tällainen kontrahti kuitenkin löytyy esimerkiksi oikeudenkäyntiasiakirjoista tai yksityisistä arkistoista. Käräjillä on voitu käydä sopimusta solmittaessa, sitä uusittaessa tai jos sopimusehdoista on myöhemmin tullut riitaa. Ymmärtääkseni oikeus on voinut myös vahvistaa torpparin häädön. Jos tutkijalla ei ole näistä mitään suvussa kulkenutta tietoa, joutuu pöytäkirjoja kahlaamaan aikamoisen määrän. Ajallisesti ollaan jo yleensä 1800-luvulla, joten lukeminen sinänsä on helppoa ja pöytäkirjoissa saattaa olla sisällysluettelot.

Torpan väkeä työssä pellolla. Lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Peasants_in_finland.jpg

Maataloustiedustelut ja vuokralautakuntien katselmukset olen jo aiemmissa teksteissä maininnut. Kun laki vuokra-alueiden lunastamisesta säädettiin, alkoivat torpparit esittää lautakunnille halukkuutensa torpan omaksi ostoon. Näitä löytyy vuokralautakuntien pöytäkirjoista vuodesta 1919 lähtien. Vuokralautakunta myös teki esityksiä riita-asioiden ratkaisemiseksi. Jos erimielisyyttä syntyi, käytiin yleensä oikeusasteita läpi maanjako-oikeudesta korkeinpaan hallinto-oikeuteen asti. Kun  päästiin sopuun tai saatiin ylimmän oikeusasteen ratkaisu, uudelle tilalle haettiin käräjillä lainhuuto (kolmesti). Myös tilan lohkomisasiakirjoja ja -karttoja voi löytää digitoituna Maanmittaushallituksen uudistusarkistosta.

Torpan ostaminen itsenäiseksi, mahdollinen lisämaan hankkiminen ja rakennusten kunnostaminen vaati pääomaa. Itsenäistyneille torppareille myönnettiin lainoja kuntien asutuskassoista. Näistä lainoista teki päätöksiä asutuslautakunta. Perehtymällä sen pöytäkirjoihin 20- ja 30-luvuilta voi itsenäistyneen sukutorpan vaiheista löytää monenmoista tietoa. Kuka takasi lainan, oliko sen maksamisessa vaikeuksia, tarvittiinko tilaan kiinnitys. Joskus pöytäkirjoissa voi olla jopa jonkinlaisia pohjapiirroksia rakennuksista. Sukupolvenvaihdoksista, tilakaupoista ja metsänmyynneistä saattaa löytyä tietoa, jos jaksaa selata asustuslautakunnan pöytäkirjoja esimerkiksi 50-luvulle saakka.