Hajamietteitä henkikirjoista

Kävin läpi Tampereen vuoden 1910 henkikirjan. Kannattiko? Kyllä. Olihan siinä tosin melkoinen selaaminen, mutta lisätietoakin sain. Juuri sellaista "lihaa luiden ympärille"-tyyppistä, jota olen kaivannut. Tiedän nyt (kiitos henkikirjojen suhteellisen tarkkojen merkintöjen) aika monen sukulaiseni työpaikan. Sekä tietysti asuinpaikan. Jos jaksan, tarkistan vuoden 1905 henkikirjasta, asuivatko he jo silloin samoissa osoitteissa. Tarkistaminen käynee vähän helpommin, kun kaupunginosa ja tontin numero on tiedossa.

En tiedä, millaista tonttipolitiikkaa kaupunki tuolloin harjoitti. Amurin osalta siitä löytyy tietoa Koskesta voimaa-sivustolta. Näytti kuitenkin, että tontit enimmäkseen olivat talojen omistajien omia. Kiinnekirjan päivämäärä oli merkitty useimpien talojen kohdalle.  Juhannuskylässä asuttiin vuokratonteilla historiallisista syistä. Ratinanniemessä tilanne lienee ollut sama. En ollut aiemmin tiennytkään, että siellä oli asutusta 1900-luvun alussa. Myös Tammelassa oli jonkin verran vuokratontteja. 

Tampere Messukylän suunnasta länteen nähtynä. Kruskopf, Pehr Adolf. Finska vuer tecknade efter naturen och lithographierade. Helsingfors F. Tengström 1837. Lähde: wikimedia

Talonomistajat olivat usein miehiä. Naisiakin kuitenkin mahtui joukkoon. Enemmistö heistä taisi olla leskiä, jotka olivat päätyneet omistajiksi miestensä kuoleman jälkeen. Mutta mahtui tähän joukkoon sellaisiakin, joilla leski-merkintää ei ollut. Ainakin muutamalle heistä oli ammatiksi merkitty kauppias. Koska myös apulaiset asuivat talossa, sijaitsi kauppakin varmaan saman katon alla.

Nimien suomalaistaminen näkyi henkikirjoissa. 1906 oli suuri nimenvaihtovuosi. Varmuuden vuoksi henkikirjoittaja oli vielä merkinnyt vanhan sukunimen sulkeisiin uuden perään, mikä hieman helpottaa etsimistä. Uusien nimien tutkiminen olisi jo sinänsä ollut mielenkiintoista, valitettavasti aika ei riittänyt niiden perusteellisempaan havainnointiin.