Teititeltiin

Surullisen päivän lopuksi tämmöinen vähän kevyempi aihe. Eilisten kauheuksien jälkeen ei jaksa tarttua mihinkään traagiseen ihmiskohtaloon.

"Ettekö te äiti..." alkoi eräs vanha kirje, jota luin äskettäin. Niinhän se oli, vanhempia ihmisiä teititeltiin. Olen itsekin teititellyt isovanhempiani, samoin vanhempani tekivät niin puhuessaan heidän kanssaan. Omia vanhempiani olen aina sinutellut. Kiinnostaisi tietää, missä vaiheessa omien vanhempien teitittely on loppunut. 

Nykyisin sinuttelen melkein kaikkia, jotain täysin tuntematonta iäkästä ihmistä lukuunottamatta. Nuorempia ja oman ikäisiä ei tunnu luontevalta teititellä, ja useimmat vanhemmatkin haluavat, että heitä sinutellaan. "En minä niin vanha ole..."

Olin Ruotsissa kesätöissä 1970. Ruotsalaiset sanoivat jo silloin kaikille "du" (ja "hej"). Suomalaisen korvissa se kuulosti oudolta, Suomessa tuntemattomia ja vanhempia ihmisiä teititeltiin. Sittemmin sinutteluun on tottunut. Kyllä minusta silti kuulostaa mukavalta, kun Stockmannin myyjät teitittelevät, vaikka en tiedä miksi, ehkä se vanhoissa korvissani kuulostaa kohteliaalta.