lauantai 2. heinäkuuta 2011

Michel ja Britha

Sotilas Michel Vikberg ja Britha Johansdotter avioituivat Sauvossa 1778. Michelille on rippikirjoissa merkitty vain syntymävuosi 1747, Brithalle sen sijaan löytyy syntymäaika 30.9.1750, jonka perusteella häntä voi seurata taaksepäin Wästerin taloon. Sieltä hän lähti palvelukseen Pyrilään. 1777 syntyi avioton Daniel-poika.

Voisi siis arvella, että Michel olisi jostakin toisesta seurakunnasta, kun hänelle ei ole merkitty tuon tarkempaa syntymäaikaa. Varmaahan se ei ole. Etsinnöistäni huolimatta en ole pystynyt selvittämään hänen alkuperäänsä.

Michel ja Britha asustivat Sauvon Skördebölessä, ja perhe kasvoi viidellä lapsella, joista vain kaksi eli pitempään.  Vuoden 1790 aikoihin he muuttivat Paimioon, jossa syntyi vielä yksi tytär. Paimion rippikirjat puuttuvat tuolta ajalta. Luultavasti perhe muutti melko pian Turkuun, jonka ruotsalaisesta seurakunnasta Michel ja Britha muuttivat 1816 Suoniemelle sinne avioituneen tyttärensä perässä.   

Melko pian he kuitenkin palasivat takaisin Turkuun. Michel ei enää ollut sotilas, vaan oli saanut ammatikseen mittari (mätare).  He asuivat ensin Itäisessä korttelissa, Brithan pojan Danielin talossa. Kun tämä kuoli, he muuttivat tullivirkailijan lesken Fremlingin taloon Luostarin kortteliin Nylands Backenille. Pitää joskus käydä Luostarinmäellä ja kysyä, olisiko talo vielä pystyssä. 

Mikko kuoli 1825. Haudattujen luettelossa hänen ammatikseen on laitettu kalkinmittaaja (kalkmätare). Mihin hän lienee kalkkia annostellut? Britha palasi tyttärensä luokse. Hän kuoli 1831 Mouhijärvellä. 

Olen käyttänyt Michelistä ja Brithasta heidän ruotsinkielisiä nimiään, koska olen tulkinnut Sauvon rippikirjoihin tehdyn merkinnän niin, että heidän äidinkielensä oli ruotsi. Myös kuuluminen Turussa ruotsinkieliseen seurakuntaan viittaa tähän. He ovatkin ainoat tietämäni ruotsinkieliset esivanhempani. 

Paljon olisi Mikon ja Brithan tarinassa vielä selvitettävää. Mikon alkuperää voisi yrittää katsoa sotilasrullista, kunhan ensin keksin, mistä komppaniasta häntä kannattaa hakea. Heidän asumistaan Turussa ennen Suoniemelle muuttoa pitäisi vielä katsoa. Heille ei ikävä kyllä ole tapahtunut noina vuosina mitään, minkä perusteella heidät olisi helppo löytää. Turun seurakunnissa riittää rippikirjasivuja…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti