Maankohoaminenkin huomioon

Pakko taas kerran tunnustaa tyhmyyteni. Sukututkimuksen yhteydessä yritin selvittää erään rannikolla sijainneen tilan syntyvaiheita ja jouduin toteamaan, että maankohoaminenkin pitää ottaa huomioon aihetta miettiessä. Koskaan aikaisemmin ei asia ole tullut edes mieleeni, sisämaan lapsi kun olen. Tottakai olen lukenut Porin kaupungin vaiheista, mutta se on ollut tuommoista ihan yleistä historiaa.

Erityisesti maankohoaminen vaikuttaa täällä Perämeren rannikolla, missä sanotaan maan nousseen keskimäärin 90 cm vuosisadassa. Kun maa kaiken lisäksi on hyvin alavaa, pitäisi ihan kartan korkeuskäyrien kanssa laskea, milloin jokin kylä on voinut aikaisintaan syntyä. Onneksi karttoja löytyy verkosta. Valmiita maankohoamiskarttoja sensijaan on vain joillekin paikkakunnille. Arvatenkin niitä on lisää kotiseutuhistoriaa käsittelevissä kirjoissa, mutta usein aika suttuisina piirroksina. Nykytekniikalla luulisi jo pystyvän parempaan. 

Tilojen historia ei sentään yllä näin kauaksi. Itämeri noin 5000 vuotta sitten. Lähde: wikimedia

Mutta vielä tilojen ja kylien historiasta. Oletetaan, ettei tila ole voinut olla esimekiksi 1600-luvun kartan osoittamassa paikassa kuin maksimissaan pari sataa vuotta. Voiko se kuitenkin olla vanhempi, siirtynyt vain rantaviivan mukana? Jos kalastus ja rantaniityt olivat tärkeitä, kannattiko pellot raivata uuteen paikkaan? Sehän ei käsipelillä kumminkaan ihan helppoa ollut. Vai jäikö tila paikoilleen ja sai hiukan lisää niittyä? Kalastusoikeudet kai kuitenkin säilyivät.