Työn orja

Olen muutaman illan korjannut kokeita melkoista tahtia. Vaikka aina suunnittelemme, että tänä vuonna ei koeruuhkaa synny edes opettajille, niin aina sitä vain itsensä löytää ilta toisen jälkeen koenippujen äärestä. Erityisesti marraskuun loppu ja joulukuun alku ovat työteliästä aikaa, kun vielä välitodistuksen (= joulutoikkkari) arvosanat pitää miettiä. 

Kuulen jo kriittisen äänen jossain sanovan, että mitäs pidätte kokeita. Kokeet nyt vain ovat oppilaalle selkeä näyttö siitä, mitä hän osaa. Kaikkea ne eivät mittaa, mutta hyvin laadittuna tärkeimpien opiskeltujen asioiden osaamista kyllä. Kokeet ovat  nimenomaan oppilaan oikeusturvan kannalta tärkeitä. Luokassa tulee yleensä hiljaista, kun kysyn, kuinka moni haluaisi, että annan todistusarvosanan pelkästään tuntinäytön pohjalta.

Arvosanoja annettaessa otetaan kyllä muukin näyttö huomioon. Työskentely oppitunnilla sisältäen erilaiset ryhmä-, pari- ja projektityöt, mitä lukuvuoden aikana tehdään, asenne työntekoon ja aktiivisuus tunnilla ovat myös tärkeitä. Oppimisvaikeuksista kärsiville pyritään järjestämään häiriöttömät olosuhteet kokeen aikana. Jopa suullisia kuulusteluja voidaan käyttää, mutta silloin pitää olla vahva näyttö siitä, että sellaisen järjestäminen on todella tarpeen.