Pauketta

Uudenvuoden juhlinta on muuttunut minun lapsuuteni ajoista. Silloin raketteja ei juurikaan maaseudulla näkynyt. Tuskin niitä oli kaupoissakaan. Sellainen rahantuhlaus olisi ollut niukan talouden oloissa kauhistus. Ehkä sota-aikakin oli vielä liian lähellä, ilotulitusraketit olisivat tuoneet ikäviä muistoja mieleen. Pauketta kyllä kuului, metsästysaseita omistavilla oli tapana ammuskella ilmaan vuoden vaihtumisen kunniaksi. Ei kovin suositeltavaa nykyaikana! Meillä rauhanomaisesti tyydyttiin polttamaan sädetikkuja. Ne olivat mielestämme komean näköisiä pimeässä.

Tinan valaminen tulevan vuoden onnen tai epäonnen ennustamiseksi oli myös tapana. Kuinkahan vanha tapa se lienee? Lyijyähän se "tina" pääasiassa on ja oli varmaan silloinkin. Lyijyn haitallisuutta luonnolle ei tuolloin ajateltu. Leikkiä ne tinan ennustukset olivat, me lapset toki toivoimme mahdollisimman komeaa muotoa esiin lumen tai veden joukosta.

Vaihdatpa vuotta sitten paukkeella tai rauhallisemmin: haluan toivottaa sinulle lukijani oikein onnekasta vuotta 2012!

Toteutuikohan tämän ennustus, mikä se sitten lienikään, joskus kymmenkunta vuotta sitten?