Taikauskoa

Sen kunniaksi, että on perjantai ja 13. päivä, rupesin miettimään erilaisia uskomuksia, joita voisi nimittää taikauskoksikin.

Useimmat sävähtävät vähän, jos musta kissa juoksee tien yli. Harva kuitenkaan sylkäisee olkansa (oikean vai vasemman?) yli. Tikkaiden alitse emme kulje, mikä voi olla ihan järkevää, jos tikkailla on joku työskentelemässä. Kynnyksen yli ei kätellä, koska se tuotaa huonoa onnea. Mistähän sekin uskomus oikein tulee?

Peilin särkeminen vie naimaonnen. Tämä kai koskee sellaisia, jotka eivät vielä ole avioituneet. Mitenkähän kuvastimen rikkominen vaikuttaa avoliiton mahdollisuuteen? Pullapitkon viimeisen palan (kanttipalan, kantapään) saaminen käteensä vehnästä tarjottaessa tietää lapsen tuloa. Leipää ei saa laittaa ylösalaisin tarjolle. Viimeksi mainittu liittyy varmaan ruuan kunnioittamiseen. Jos nenää kutittaa, se tarkoittaa vieraiden saapumista. Vieraiden sukupuolenkin saattoi päätellä, mutta olen unohtanut, miten se meni. Kun poskiasi kuumottaa, joku ajattelee sinua. Jos käki tulee pihaan kukkumaan, tietää se kuolemaa. Kun kuulet käen kukkuvan kesällä ensimmäisen kerran, voit kukunnasta laskea jäljellä olevat elinvuotesi.

Tunnen useita naisia, jotka eivät koskaan laita käsilaukkuaan lattialle, koska se vie rahaonnen. Kukaan heistä ei ole mitenkään rikas, mutta ehkäpä nykyinen tulotaso on heille onnekas. Onnetar on oikukas.

Juuri kukaan ei varmaan ole tosissaan näiden uskomusten kanssa. Niitä on mukava toistaa, kun jokin tällainen pieni asia tapahtuu. Muistan kuitenkin lapsuudesta erään miehen, joka ei lähtenyt töihinsä, jos aamulla tuntui olevan vastoinkäymisiä. Hän teki metsätöitä, usein yksinään, joten syytä varovaisuuteen olikin. Ehkä sillä, että pienet kotoiset asiat jonakin aamuna tuntuvat menevän pieleen, on jotain tekemistä oman vireystilan kanssa. Opettajalla tuloksena on korkeintaan huono päivä, metsurin voi käydä heikommin.