Jos sittenkin

Kuten viimeksi kerroin, tilojen historia on alkanut kiinnostaa. Useimmista seurakunnista/pitäjistä, joita olen tutkinut, on kyllä ainakin jonkinlaiset isäntäluettelot olemassa, joten mitään sen suuntaista ei mielessäni ole. En myöskään kuvittele löytäväni sukujuuria 1540-luvulle asti. Sitä ennen ehtii jo tulla liian monta kysymysmerkkiä.

Mutta hiukan voisin yrittää päästä ajassa taaksepäin siitä, mihin kirkolliset lähteet päättyvät. Tai oikeammin voisi aluksi laittaa rinnakkain monista seurakunnista löytyvät varhaiset kirkontilit ja henkikirjat. Joskus olen toki katsellut, mitä SAY sanoo kirkonkirjoja edeltävistä vuosikymmenistä. Nyt olisi ehkä aika tutkia alkuperäisiä lähteitä, joita on kohtuullisen hyvin digitoitu. 

Henkikirjoja olen katsellut, kun olen tehnyt muutaman sukututkimuksen lahjaksi. Tällöin lahjan saajan toivomus on ollut, että mennään ajassa niin pitkälle taaksepäin kuin mahdollista. Minua on hämmästyttänyt, että henkikirjoja on tehty niin erilaisella tarkkuudella. Siinä, missä toisessa pitäjässä luetellaan kaikki henkirahan maksaneet ja heidän sukulaisuutensakin (hustru, son jne) mainitaan, on naapuriläänissä kerrottu vain yksi nimi/talo. Muut ovat sitten vain lukuja eri sarakkeissa. Luulisi, että ohjeet olisivat olleet yhtenäiset.

 Näin

 tai sitten näin. Lähde: SVAR ja Digitaaliarkisto

Jos henkikirjat (ja maakirjat) kertovat isännän vaihtuneen, voisi ainakin yrittää kurkistaa, onko tuomiokirjoissa tapauksesta lisätietoa. En ihan tarkkaan tiedä, kuinka paljon esimerkiksi lainhuutoasiakirjoja on vanhoista tuomiokirjoista löydettävissä, mutta jotakin on tullut vastaan 1700-luvun alkupuolelta. Tämä ja monta muuta asiaa pitää selvittää.