Nimiä ja nimenmuutoksia

Suomen Sukututkimusseuran nimenmuutostietokanta (jäsensivuilla) tuntee 8626 nimensä muuttanutta, joiden kotipaikka on Tampere. Määrä tuntuu aika isolta, vaikka siitä voineekin pudottaa joitakin pois, koska toisinaan sama henkilö on kirjautunut tietokantaan kahdesti, ehkä eri lähteistä.  Heistä melkein 3000 on muuttanut nimensä 1900-luvun ensimmäisellä kymmenluvulla.

Näyttäisi siltä, että yli kolmasosa nimeään vaihtaneista tamperelaisista on halunnut muuttaa ruotsinkielisen sukunimensä suomenkieliseksi viime vuosisadan alussa. Tampereen rippikirjoja selatessani olenkin ihmetellyt, kuka oikein antoi supisuomalaisille torpanpojille ja -tyttärille ruotsinkielisiä nimiä. Oliko se pappi vai tehtaan työnjohtaja? Kumpikin kuitenkin luultavasti osasi ainakin auttavasti suomea. Anderssonit ja Petterssonit vielä ymmärrän, niissähän aiemmin kirkonkirjoissa käytetystä ruotsinkielisestä patronyymistä tuli sukunimi. Mutta kuka keksi Lindellit ja Nybergit, joita rippikirjoissa on pilvin pimein?

Tästä portista kävi sisään monta Lindelliä. Lähde: wikimedia

Kun nimeä sitten vaihdettiin, ei tyydytty pelkästään perinteisiin talojen ja torppien nimiin. Joku Ahlqvist on suomentanut nimensä, toisesta on tullut Tuomisto ehkä kotipaikan mukaan, mutta myös Aarnio, Aitola ja Sinisalo ovat houkutelleet aiempia Ahlqvisteja. Sellaiset nimet kuin Karimo ja Wälkepinta vaikuttavat vuosisadan alussa keksityiltä. Nykyisin valitettavasti ns. pakkoruotsiin takertunut Suomalaisuuden Liitto lienee ollut aloitteentekijänä nimiä vaihdettaessa, ehkä myös kehittänyt uusia suomenkielisiä nimiä.