Morgonbladet, joka ilmestyi Helsingissä, kertoi 1879 Orivedellä 1770-luvulla rovastina toiminutta Lencqvistiä siteeraten lappalaisten (saamelaisten) ympyrän muotoon asettelemista kivistä. Tällaisia kivikehiä löytyi rovastin mukaan mm. Orivedeltä.
Vaasan Sanomat kirjoitti samana vuonna, että Orivedellä oli päätetty myydä 100 tynnyriä rukiita pitäjän makasiinista ja rakentaa niistä saaduilla rahoilla huoneet pitäjän kansakoululle.
Turussa ilmestynyt Tähti kertoi 1866 arkkipiispa Bergenheimin tarkastuskiertueesta, joka helluntaipäivän iltana ulottuisi Oriveden kirkolle.
Savonlinna-lehti kirjoitti 1880 vanhoista asioista. 1600-luvun lopun nälkävuosia käsitelleessä jutussa mainitaan Orivedellä kuolleen 840 vieraspaikkakuntalaista kerjäläistä ajanjaksolla 1.9.1696 - 1.9.1697.
Oululainen Pohjois-Suomi uutisoi 1877 rautateiden rakentamisesta. (Rauta?)tien linjausta oli esitetty Kangasalta Oriveden läpi, mutta kohdattu vaikeuksia Ruovedellä.
Helsinkiläisen Uuden Suomettaren laillisten ja virallisten ilmoitusten mukaan oli renki Wiikille edellisenä vuonna annettu muuttokirja Orivedeltä kuoletettu. Hm, muuttokirjojen kuolettamisesta en ole tainnut aiemmin kuullakaan. Kuinkahan tehokkaasti tieto saavutti seurakunnat?
Lopuksi hiukan varhaisempi uutinen. Sanan Saattaja Wiipurista kertoi 1836, että "Hämeenlinnan läänissä pani pakkainen 7. p. elokuuta touot, ja wikoitti rukiit monessa kohden, erinomattain Satakunnan kihlakunnassa, ja Oriwesin, Ruowesin ja Teiskon kappelin metsämaissa. Touot ei siellä kelpaa siemeneksi."
Oriveden 1780-luvulla pystytetty kellotapuli oli olemassa noiden uutisten aikaan vierellään kirkko samalta ajalta. Kirkko hävisi tuhopoltossa 1958, kellotapuli säästyi. Lähde: wikimedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti