Mitä mielenkiintoista asiakirjoissa sitten on? Isojakoa, lohkomisia, tilusvaihtoja ja rajankäyntejä koskevia karttoja ja asiakirjoja. Itseäni ovat eniten kiinnostaneet 1900-luvun alussa syntyneet tilat ja niiden omistajat. Kartoista saa käsityksen, millaisia kylät ovat tuohon aikaan olleet. Jos isojakoa on täydennetty 1800-luvun lopussa, voi siitäkin kartasta olla apua. Olen löytänyt varmistuksen muutaman torpan sijainnille asiakirjoista.
Osa Mouhijärven Tupurlan kylän isojaonjärjestelykarttaa 1879 - 1897. Lähde: Digitaaliarkisto
Olen myös hämmästellyt talojen ja torppien rakennusten määrää. Erilaisia latoja ja muita pieniä rakennuksia saattaa olla paljon. Ilmeisesti myös vanha navetta on jätetty pystyyn jotakin käyttötarkoitusta varten, vaikka uusi olisikin jo rakennettu. Jos jaksaa lukea lohkomisasiakirjat tarkasti, saa kyllä tarkan käsityksen siitä, millaista peltoa, niittyä ja metsää isoisovanhempien maihin kuului.
Jotta sukututkijalla ei olisi liian helppoa, ei uudistusarkisto suinkaan sisällä kaikkien lohkottujen tilojen karttoja tai asiakirjoja. Vuodesta 1916 lähtien uudistuskarttoja ruvettiin tekemään vain 50 hehtaarin ja sitä suuremmista alueista. Vähän myöhemmin raja nostettiin 80 hehtaariin. Rajaus pudotti pois useimmat itsenäistyneet torpat ellei samalla suunnalla lohkottu kerralla useampia uusia tiloja. Mutta jos sukutila oli alkujaan kantatila tai riittävän varhain itsenäistynyt torppa, saattaa sitä koskevaa aineistoa löytyä. Jokin pieni mökkikin on toisinaan merkitty karttaan, vaikka sen maita ei käsitelläkään. Sitäpaitsi vanhat kartat ovat joka tapauksessa kaunista katsottavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti