Elsan ja Kallen tarina

Kalle oli syntynyt 1892 Varsinais-Suomessa. Vuonna 1910 hän sai tarpeekseen niukoista oloista kotimaassa ja päätti lähteä Amerikkaan. Hän matkusti ensin laivalla Nova Scotiaan Kanadaan, jonne Victorian-laiva saapui joulukuun alussa. Kanadaan Kalle ei kuitenkaan jäänyt. Hän jatkoi heti matkaa Yhdysvaltain puolelle Buhliin Minnesotaan. Matkustajaluettelo tietää kertoa, että lähin omainen oli kotimaahan jäänyt isä-Juha.

Elsa syntyi 1894 Satakunnassa. Kun velipojat Kalle ja Frans olivat muuttaneet Kanadaan 1908 ja 1912, lähti Elsakin onneaan etsimään Port Arthurista Ontariosta. Hän lähti 1914 ja ehti perille ennen maailmansodan puhkeamista. Hän aikoi ilmeisesti kotiapulaiseksi. Melko pian hän tapasi Kallen, joka nähtävästi oli siirtynyt Kanadan puolelle. He avioituivat Kenoran kaupungissa Ontariossa. Elsa kertoi myöhemmin, että hän luuli ensin Kallen olevan jotain muuta kansallisuutta, tämä kun oli aika tumma ulkomuodoltaan. 

Tiettävästi he asettuivat asumaan Ontarioon. 1916 syntyi ensimmäinen lapsi, tytär. Poika perheeseen syntyi viiden vuoden kuluttua. Haaveissa oli paluu kotimaahan. Sitä ennen kuitenkin asuttiin taas Yhdysvaltojen puolella. Kalle toimi autonasentajana. 

Vuonna 1925 säästöjä oli kertynyt niin paljon, että niiden uskottiin riittävän pienen maatilan ostoon Suomessa. Niinpä Elsie ja Kalle lapsineen matkustivat laivalla Quebecista Southamptoniin ja edelleen Englannista Turkuun. He asettuivat vähäksi aikaa Elsan sukulaisten luokse. Mukana tuodulla kameralla ikuistettiin suvun kokoontumisia. Kalle kierteli etsimässä sopivaa maatilaa. Lopulta sellainen löytyi Kangasalta.

Maatila ei ollut mikään suuri, mutta tarjosi toimeentulon. Työtä piti tehdä paljon, mutta siihen he olivat tottuneet lapsesta saakka. Suomessa syntyi vielä perheen iltatähti, poika. Kanadassa syntyneet lapset kasvoivat aikuisiksi ja löysivät puolisot Suomesta. 40-luvun lopussa Elsa sairastui vakavasti. Hän kuoli 1950. Kalle eli vielä pitkään.