Kalle Mäkelä on nimi, jonka erottumista kaikkien muiden samannimisten siirtolaisten joukosta voi pitää melko mahdottomana. Kalle Mäkelää nyt kuitenkin etsin Ancestryn sivuilta. Noin kymmenen väärän Kallen jälkeen onni potkaisi. Kaarle Mäkelän kohdalle matkustajaluetteloon oli merkitty lähin kotimaahan jäänyt sukulainen. Siellä oli etsimäni Kallen äiti oikein osoitteen kanssa.
Kalle syntyi 1879 mäkitupalaisen pojaksi. Perheessä oli kaikkiaan kuusi lasta, joista Kalle oli toiseksi vanhin. Yksin ei tarvinnut lapsena olla, myös naapurimökeissä oli paljon lapsia. Kansakouluun hän ei ehtinyt, sellainen perustettiin kylään vasta, kun hän oli jo lähtenyt rengiksi lähitaloon. Kiertokoulussa hän oppi ainakin lukemaan, todennäköisesti myös auttavasti kirjoittamaan. Vuonna 1902 hän lähti toiseen pitäjään. Muutaman vuoden kuluttua tie vei Tampereelle, missä hän matkustajaluettelon mukaan toimi poliisina.
Jokin sai Kallen lähtemään Amerikkaan 1910. Etsikö hän seikkailua tai mahdollisuutta vaurastumiseen? Loppuivatko työt Tampereella jostakin syystä? Hänellä ei ollut perhettä, joten lähteminen oli helpompaa kuin monella muulla. Matkustajaluettelon mukaan hän oli menossa Cloquetiin Minnesotaan. Sinne hänen jälkensä katoavat. Makeloita, Makkeloita, Makiloita ja nimen muita versioita kyllä Yhdysvalloissa riittää, mutta vastaan ei vielä ole tullut yhtään, jonka voisi varmasti yhdistää häneen.
Yksi tieto hänestä kuitenkin vielä löytyy. Hänen äitinsä kuoli 1923. Tämän jälkeen sisarukset pyysivät käräjillä uskotun miehen määräämistä selvittämään pesää ja Amerikassa kuolleen Kallen mahdollisesti jälkeensä jättämää omaisuutta. Koska äidin jälkeen jäänyt omaisuus oli pieni, lienee sisaruksilla mielessä kangastellut Amerikanperintö. Uskottu mies määrättiin, mahdollisesta perinnöstä ei ole tietoa.
Osalla siirtolaisista oli melko surullinen kohtalo. Suurin toivein oli lähdetty matkaan. Matkalippuun oli kulutettu vähäiset säästöt. Ehkä matka oli tehty peräti lainarahalla. Siirtolaisilla lienee ollut melko tiukka lääkärintarkastus ainakin Yhdysvalloissa, sairaita ei maahan haluttu. Tästä huolimatta sairaus saattoi iskeä melko pian maahantulon jälkeen. Onnettomuuksia sattui erityisesti kaivoksissa, niissäkin saattoi terveys mennä. Ei varmaan ollut helppoa viettää elämänsä viimeisiä päiviä sairaana vieraalla maalla jossakin loukossa, mihin vähät rahat riittivät. Pitkä ei ollut Kallenkaan aika uudella mantereella, korkeintaan 13 vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti