Amerikanleskiä

Amerikkaan muuttaneita tutkineet ovat varmaan havainneet, että toisinaan puoliso jäi kotimaahan. Useimmiten hän matkusti muutaman kuukauden tai vuoden kuluttua perässä, kun aviomies oli saanut asioita järjestykseen uudessa kotimaassa. Toisinaan kyse näyttää kuitenkin olleen avioerosta. Onko siitä sovittu yhdessä vai onko toinen vain kylmästi lähtenyt? Onko alun alkaen ollut tarkoitus, että vaimo matkustaa myöhemmin, mutta tämä ei ole syystä tai toisesta niin tehnyt?

Aineistossani on kolme tällaista tapausta. Yksi oli sukulainen, muut kaksi kotoisin samasta kylästä, josta sukuani lähti valtameren taakse.  Kaksi heistä solmi uuden liiton Yhdysvalloissa, kolmas pysyi poikamiehenä. 

En tunne juuri ollenkaan amerikkalaista avioliittolainsäädäntöä noilta vuosilta 1900-luvun alkupuolella. Kyse on kummankin kohdalla varmaan siviiliavioliitosta. Luultavasti viranomaisille riitti, ettei ollut voimassa olevaa liittoa Yhdysvalloissa. Vanhan kotimaan liitoista oli kai pakko tyytyä asianomaisen sanaan, jos asiasta ylipäätään tiedusteltiin mitään.

Mahtoikohan uudesta liitosta kulkeutua tietoa Suomeen? Ei välttämättä, jos yhteydet olivat katkenneet.  Ehkä tänne jäänyt puoliso ei miettinyt asiaa, varsinkin jos hän oli myös löytänyt uuden kumppanin.  Hän kuitenkin joutui hakemaan avioeroa, jos aikoi solmia uuden liiton ihan virallisesti. Luultavasti puolison katoaminen Amerikkaan riitti eron perusteeksi jollakin aikataululla. 

Kahdella vaimonsa Suomeen jättäneistä oli myös lapsia. Pitikö isä yhteyttä heihin? Oliko heillä mitään mahdollisuutta saada perintöä isänsä kuoleman jälkeen, jos tällä oli Amerikassa uusi perhe?  Näistä asioista ei perimätietokaan kerro mitään.  Niistä on mieluummin vaiettu.