Säilyttelijä

En oikein osaa heittää mitään vanhaa pois. Kuluneista vaatteistani sentään luovun, yleensä kierrätän nekin luutuiksi ensin. Aina löytyy jokin likainen kohde, jossa vanha T-paita toimii mainiona kertakäyttöluutuna. Toki sentään heitän roskiin särkyneet esineet, joita ei enää voi korjata. Nykyisinhän tavaroita ei ole tarkoitettu kestämään.

Tämän säilyttelytaipumukseni johdosta minulle on kertynyt kaapeihin kaikenlaista vanhaa ja "vanhaa" tavaraa. Joukossa on 30- ja 40-lukujen käsityönä tehtyjä pöytäliinoja ja seinävaatteita, jotka ovat jo parhaat päivänsä nähneitä. Jokin tarkemmin muotoilematon taka-ajatus minulla on, että käytän niistä parhaat vielä johonkin. Jos kenkäpussin kyljessä komeilisi pala tädin tekemää pöytäliinaa, voisi teatteriin lähtiessä muistaa häntä. Saapa nähdä, syntyykö sitä kenkäpussia koskaan.

Omistan myös joitakin 70- ja 80-luvulla lahjaksi saatuja pöytäliinoja, joita en ole koskaan pitänyt pöydässä. Värit ovat ihan liian voimakkaita minun makuuni. Yksi niistä taisi vierailla koulussa, kun johonkin esitykseen tarvittiin aikakauteen liittyvää sisustusta. Taas ensi jouluna voin miettiä, laittaisinko liinan pöytään. En taida laittaa.