tiistai 27. elokuuta 2013

Kuinka monta?

Suku Forumilla oli lyhyt keskustelu siitä, kuinka paljon esivanhempia oli löytynyt. Kyse oli ymmärtääkseni tiettyyn esipolveen - esimerkiksi kuudenteen kuuluvista esivanhemmista. En jaksanut silloin ruveta perehtymään sukututkimusohjelmani melko vaatimattomaan tilastopuoleen. Jäin silti miettimään, kuinka paljon sukuun ylipäätään mahtaa kuulua tiedossa olevaa väkeä. Tai oikeastaan aihetta voisi rajata niin, että lähtöhenkilön pitää olla syntynyt 1800-luvun puolella, sukua lasketaan hänestä taaksepäin ja tiedot pitää löytyä kirkonkirjoista.

Miksikö tuollainen rajaus? Näinhän tietoja yleensä kerätään, vaikka ainoa yhdistävä tekijä on tuo lähtöhenkilö. Sitä paitsi itselläni sattuu olemaan juuri tuollainen tutkimus käynnissä.  Tällä hetkellä tietoja on 704 henkilöstä, mukana siis 1800-luvun lopulla syntynyt lähtöhenkilö ja hänen kuusi sisarustaan. Joukossa on muutamia kymmeniä useammassa avioliitossa olleiden esivanhempien puolisoita, jotka eivät siis ole lähtöhenkilön esivanhempia. Sen sijaan sisarusten puolisoita on mukana aika vähän, koska heitä en ole vielä ehtinyt selvittää. Heitäkin on muutamia kymmeniä, jotka ovat esimerkiksi löytyneet samalta rippikirjan sivulta, joten on kannattanut merkitä heidän tietonsa ylös. Karkea arvio antaisi lähtöhenkilölle kuutisen sataa varsinaista sukulaista.

Esivanhempia lähtöhenkilölle kertyy 76 kappaletta. Kolmesta ensimmäisestä sukupolvesta kaikki esivanhemmat on tiedossa. Sitten tulee muutamia samoja esivanhempia ja vähitellen myös sellaisia, joiden alkuperä ei ole selvinnyt. Suvun lukumäärää kasvattavat pienenä kuolleet lapset. Kun perheisiin usein syntyi toistakymmenta lasta, selvisi vain muutama hengissä aikuiseksi saakka. Pienenä kuolleiden määrästä on vaikea antaa arviota, mutta heitä voi olla jopa puolet henkilöluvusta.



Miksikö ei muita lähteitä? No kun ne 1700-luvullakin ovat tällaista luettavaa, henkikirjoja myöten. Puolisoiden ja lasten nimiä ei näköjään ole tarvittu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti